Nykyään julkaistaan enemmän musiikkia kuin koskaan ja usein pinnalle kupliva paska on sitä kaikkein tyhjintä ja kaasupitoisinta höttöä. Siksi kelluu ylös, ylös, ylös ja pois. Pinnan alta löytyy kaikkea hienoa ja outoa. Tässä kaksi viime kuukausien tärppiä…

A&R ja albumi… kaksi tarunhohtoista konseptia musiikkibisneksen kulta-ajalta. Molemmat ovat nyt uhattuna.

Kukaan täysjärkinen tuskin kiistää arkistoinnin tärkeyttä, varsinkin kun kyseessä on niinkin pieni kulttuurialue kuin Suomi. Olemme iänkaikkisesti sukupuuttoon kuolemisen partaalla. Ongelmia syntyy kun koetetaan päättää mitä kulttuuria arkistoidaan ja kuka sen maksaa.

Valaanrasvaa ei enää tarvita parfyymien ainesosaksi. Kohta äänitteitä ei tarvita musiikin ainesosaksi. Sosiaalisena objektina se tulee toimeen ilmankin. Tai ainakaan siinä määrin, että niiden tuotanto tekisi kenestäkään rikasta.

Oletko saksalaisen teknon asiantuntija? Vai Tom Cruisen lapsen istukan syömisestä haaveileva kulttilainen?