”Tässä ajassa on helvetisti tilausta muullekin kuin kuulijaa aliarvioivalle hevonpaskalle” – Pyhimys ja tuottaja Riku Mattila purkavat Jättiläinen-singlen atomeiksi

Erään laulun anatomia -sarjassa puretaan ajankohtaiset laulut.

PyhimysJättiläinen (feat. Aksel Kankaanrata)
Säv: Väinö Wallenius, san: Mikko Kuoppala, Heikki Salo, sov: Väinö Wallenius, Riku Mattila, Anssi Växby
Tuotanto: Riku Mattila
Julkaistu 12.1.2018 singlenä, 23.2.2018 albumilla Tapa poika
Avainrivi: ”Jättiläisen harteilta kaiken nähä koitan, olallani oma poika

Sekä teemaltaan että toteutukseltaan nimensä mittainen Jättiläinen toimii komeasti yksittäisenä singlelohkaisunakin – mistä todistaa sekin, että tätä kirjoittaessa pelkästään Spotify kellottaa lähes kahta miljoonaa streamausta – mutta erityisen hyvin se napsahtaa paikalleen osana kunnianhimoista, vakavan pohdiskelevaa ja monipuolista Tapa poika -albumia.

– Albumillahan on isä–poika-teema alusta asti, ja tämä oli viimeinen levylle syntynyt biisi. Olen hyvin albumikeskeinen ihminen ja ajattelin, että tähän seiskabiisiksi täytyy nyt tulla kokonaisuuden vaatima tunnetila. Tilasin sitten itseltäni ja tuotantotiimiltä sopivan biisin, jossa myös tarinallisesti tapahtuu käänne, kuvailee Pyhimys-nimellä 2000-luvun alusta asti räpännyt Mikko Kuoppala.

Tapa poika -albumin laulajavieraissa on mielenkiintoisia nimiä. Jättisuosioon nousseella Kynnet, kynnet -singlellä lauloi Vesta, jonka lisäksi levyllä ovat äänessä esimerkiksi Tiisu-yhtyeen Henrik Illikainen sekä Hulda Huima. Jättiläisen uljaan ja häpeilemättömän tunteellisen kertosäkeen kruunaa persoonallisen herkällä äänellä laulava Aksel Kankaanranta. Parikymppisen miehen nimi on tullut tutuksi Voice Of Finland -kilpailua seuranneille, ja sieltä Pyhimyskin hänet bongasi.

– Viime keväänä Aksel esitti Voicessa Paula Vesalan Sinuun minä jään -kappaleen. Se versio kolahti minuun lujaa. Kosketti tosi paljon se tapa, miten Aksel siirtyy nuotista toiseen jännästi taipuen, Kuoppala perustelee valintaansa.

– Halusin käyttää albumilla tunnettujen nimien sijaan mielenkiintoisia ääniä. Kappaleessa toistuva ”jättiläinen” viittaa ensi sijassa kertojan isään, jota laulussa saatetaan haudan lepoon. Nyt pojan täytyisi itse ottaa lopullisesti isän rooli ja täyttää tyhjiö: ”Löydän vanhat kengät kun mä siivoon sun kaappii/Koitan niihin kasvaa mut en ikinä saa sua kii.”

– Ne, joilla on isä pystyvät varmasti samaistumaan siihen, että oma isä tuntuu voittamattomalta ja jopa kuolemattomalta. Niin suurelta, ettei sen kenkiä voi ikinä täyttää.

Kuoppala lisää, että laulun teemassa on myös räppiviittaus siihen, kun Jay Z sanaili Moment Of Clarity -kappaleessaan ”I’m strong enough to carry Biggie Smalls on my back”.

”Ne, joilla on isä pystyvät varmasti samaistumaan siihen, että oma isä tuntuu voittamattomalta ja jopa kuolemattomalta. Niin suurelta, ettei sen kenkiä voi ikinä täyttää.”
-Pyhimys

Sanoitukseen Kuoppala haki uutta kulmaa yllättävältä taholta. Miljoonasateesta tuttu mestarisanoittaja Heikki Salo osallistui etenkin kertosäkeen tekemiseen.

– Heikki on samalta paikkakunnalta kuin mun isä eli Lapualta, ja me ollaan tavattu. Mulle tuli tän biisin aiheesta heti hänet mieleen, otin esiin Kahlekuningaslajin (Heikki Salon tekemä laululyriikan käsikirja, 2008) signeeratun version, jonne Heikki oli laittanut puhelinnumeron.

Kuoppala sanoo, että he jumppasivat koko kappaletta yhdessä, mutta Heikin kädenjälkeä voi kuulla etenkin Väinö Walleniuksen säveltämän kaihoisan ja klassisen iskelmällisen kertosäkeen avainrivissä ”Ei jäätävä tuuli laula meille, se laulaa lähteneille.”

– Juuri sellaista mä häneltä halusinkin. Itsellä ei olisi ollut ikinä pokkaa kirjoittaa silleen, tavallaan en uskaltaisi. Sen takia mä Heikin tähän pyysin, tarvitsin jonkun, jolla on riittävät hartiat. Mä olin liian pieni poika tekemään sitä itse.

Kappaleen on tuottanut pitkän linjan muusikko ja tuottaja Riku Mattila, joka oli mukana jo edellisen levyn tiimissä. Jättiläisellä Mattilan rooli on kuitenkin tavallistakin suurempi.

– Sinkkubiisit on tehty alusta asti kolmestaan Mikon ja Väinön kanssa, Riku Mattila kertoo.

– Tämän kappaleen kohdalla lopputulos oli, että mä päädyin tuottamaan myös biisin taustan. Olen kuunnellut paljon tällaista musiikkia, mutta en ”hands on” tuottanut sellaista aiemmin, joten olen kiitollinen saamastani luottamuksesta. Monen tyylistä musiikkia olen vääntänyt, ja tämä oli taas uudenlaista.

Riku Mattila kertoo, että hänellä oli jo Walleniuksen demosta vahva fiilis, että tässä on biisi mitä nyt tarvitaan.

– Alusta asti oli selkeä missio, että biisin pitää olla tunteisiin vetoava, balladityyppinen. Väinö sävelsi, ja me juntattiin kertosäkeen melodiaa yhdessä kuntoon, Mattila havainnollistaa.

Singlejen sekä keikkamenestyksen perusteella on helppo ennustaa, että Pyhimyksen suosio tulee Tapa poika -levyn myötä nousemaan uudelle tasolle. Riku Mattilalla on tarjota menestykseen selkeät syyt.

– Ensiksi on se klassinen kymmenen vuoden duuni. Että sä artistina teet yleisöllesi hyvällä tavalla pureskeltavaa. Siihen liittyy muutenkin Mikon hillitön työmäärä, se kaikki luo sen perus kredibiliteetin. Toinen on se, että tässä ajassa on helvetisti tilausta muullekin kuin lässyttävälle, kuulijaa aliarvioivalle hevonpaskalle.

Teksti: Mikko Meriläinen
Julkaistu alun perin Soundissa 2/2018