ALPINESTARS: White Noise

Periaatteessa manchesterilainen Alpinestars on oikeilla linjoilla musiikissaan. Duon artistit Richard Woolgar ja Glyn Thomas ovat oivaltaneet, että syntetisaattoripopissakin tärkeintä ovat melodiat, eivätkä hassut piippaukset, kohtalokas humina tai erikoinen pörinä. Kakkosalbumilla White Noise he ovat lisäksi ymmärtäneet, että jos käyttää popmelodioiden toteuttamisessa myös perinteisiä soittimia, niin musiikin toteuttaminen live-tilanteessa voi olla mielenkiintoisempaa kuin että kaksi kaveria pönöttäisi koskettimien takana.

Käytännön toteutus on kuitenkin jäänyt korkeintaan puolitiehen, sillä melodioiden mielenkiinto ei riitä kannattamaan albumin mittaista rupeamaa. Silti Alpinestars yrittää monipuolisesti. White Noiselta löytyy muun muassa hi energy-vaikutteista discoa (NuSEX City), indiepopin ja Giorgio Moroderin miksausta (Hotel Parallel), varhaista New Orderia Bowie-vokaaleilla (Burning Ups), harjoitelmaa klassisesta musiikista (Crystalnight) ja liian paljon laimeita balladeja.

Alpinestarsin huippuhetket voi kiteyttää kahteen pisteeseen. Sinkkuirrotus Snow Patrol on iskevä yhdistelmä Daft Punkia sekä New Orderia, ja Brian Molkon vieraantuneesti laulama Carbon Kid puolestaan tuo kauniita muistoja Bauhaus-yhtyeen loistoajoilta 80-luvulta.