Levyarvio: Gangsteri ei itke – Kridlokk piiloutuu sarkasmin taakse

DJ Kridlokk
Silius
Katakombi

DJ Kridlokk on viime vuosina tullut paremmin tutuksi Paperi T:n ja Eevil Stöön tuottajana, mutta tusinan pseudonyymin miehen taitoja ei käy kiistäminen mikrofonin ääressä. Kridlokkin kolmas soolo on kuitenkin viileydessään yksipuolinen paketti.

Silius on lajissaan tyylipuhdasta trapista ja grimesta ammentavaa räppiä, joka varmasti saa klubin jos toisen nyökyttelemään päitään hyväksyvästi. Ajoittain on vaikea sanoa onko Kridlokk tosissaan vai pilailemassa kuuntelijan kustannuksella, mutta onko sillä lopulta väliä? Ironian ja vakavuuden viiva on monesti veteen piirretty.

Poikkeuksen Kridlokkin kylmään muotoon tekee levyn päättävä Jos, jolla Kristo uskaltautuu jopa vilpittömän avoimeksi. Hetkellistä pokerinaamasta vapautumista albumi kokee myös Paperi T:n trioliflow’lle irvailevalla vierailulla sekä sinkkuna julkaistulla Varaanilla. Näitä hetkiä lukuun ottamatta Siliuksen paletti on täynnä kylmiä sävyjä.

Kridlokkin ominaislaatuinen viileys toimii pieninä annoksina, mutta pitkän päälle Silius kaatuu yksipuolisen jäätävään ulosantiinsa. Kridlokk piiloutuu sarkasmin taakse ja siksi hänestä tuntuu olevan mahdotonta saada mitään aitoa irti. Mutta gangsterin ei kuulukaan itkeä.