DJ KRIDLOKK: Mutsi

Arvio julkaistu Soundissa 4/2014.
Kirjoittanut: Arttu Tolonen.

Arvio

DJ KRIDLOKK
Mutsi
Monsp

Memphisinsukuisen soundin voittokulku Suomessa on gradun arvoinen asia ja luotan, että tähän pureudutaan jonkun yliopiston musiikintutkimuslaitoksella heti, kun siellä on saatu valmiiksi Metallican klassikkolevyjen modulaatioita käsittelevä magnum opus.

Kridlokkin tiskin takaa etualalle sysännyt soolodebyytti oli omalla sarallaan täydellinen suoritus, mutta tämä uusi on vielä parempi. Bassot ryömivät ja murisevat uhkaavammin ja synamatot huokuvat syvempää rauhaa. Tätä levyä toistuvasti kuunnellessa on ollut jännittävä huomata, että koen sen nimenomaan rauhoittavaksi – soundiksi, joka tuottaa syvän tyytyväisyyden tunteen. Onko tämä se mitä hipit hakevat kuunnellessaan Pohjois-Amerikan aboriginaalien huiluja suitsukkeelle tuoksuvassa kerrostalokaksiossa? Irtautumista todellisuudesta.

Luottamus omaan kykyyn täyttää tilat nuottien välissä on kasvanut. Se korostaa myös rakkaudella työstettyjen soundien voimaa tömähtävistä basareista ja vellovista soinnuista kihiseviin snareihin. Mutsilla nämä käsityötaidon näytteet yhdistyvät debyyttiäkin vahvemmin lyriikoiden vinkasahtaneen larppauksen haikeuteen.

Lyyrisesti Kridlokk seikkailee yhä samoissa vanhoissa rinnakkaistodellisuuksissa ja ote lyriikkaan on yhä rauhallisen haikumainen.

Mikään ei ole muuttunut, mutta kaikki on parantunut.

Lisää luettavaa