”Black Sabbath on yrittänyt comebackia siinä kuitenkaan onnistumatta” – 40-vuotiaan musiikkikirjan ennustus ei mennyt aivan nappiin

Mitä Jake Nyman tuumaa 40 vuoden takaisesta tietokirjastaan nyt?

Vuonna 1979 Soundi-kirjat julkaisi Jake Nymanin toimittaman Rocktieto-kirjasarjan ensimmäisen osan. Kolmiosainen kirjasarja listasi aakkosittain ulkomaalaisia artisteja, joista saatavilla olevat tietolähteet olivat harvemmassa kuin mihin internet-aikakaudella olemme tottuneet.

Rocktiedon ensimmäiseen osaan oli päätynyt myös Black Sabbath, jonka ura oli tuohon aikaan vastatuulessa: edellisvuonna julkaistu Never Say Die! -albumi ei ollut saanut toivottua vastaanottoa yleisöltä, Ozzyn motivaatio- ja päihdeongelmat hidastivat tahtia ja lopulta Bill Ward joutui hoitamaan likaisen työn ja potkimaan holtittoman Osbournen pois kööristä.

Kirjan Black Sabbath -artikkelissa Nyman huomioi bändin aikanaan erinomaiselta soundanneen debyyttilevyn olleen yksi kaikkien aikojen parhaista englantilaisista heavylevyistä ja ”hyvä yhdistelmä mystiikkaa, taikauskoa ja pahaenteistä musiikkia”. Bändin perustamisajankohdaksi kerrotaan kuitenkin epämääräisesti ”joskus 60-luvun lopussa”.

”Kirjoitin koko Rocktieto-sarjan matkakirjoituskoneella keittiön pöydän ääressä.” – Jake Nyman

Mitä pitkän linjan musiikkitoimittajana ansioitunut Nyman tuumaa Rocktieto-kirjoista nyt, lähes 40 vuotta sarjan ensimmäisen osan julkaisun jälkeen?

– Kirjoitin koko Rocktieto-sarjan matkakirjoituskoneella keittiön pöydän ääressä. Prosessi oli pitkälti korjauslappujen ja -nesteen kanssa söträämistä. Kappaleita ja virkkeitä siirsin toisiin paikkoihin ”leikkaa ja liimaa” -menetelmällä, Nyman kuvailee kirjasarjan kokoamista.

Lähdekirjallisuutta oli käytössä niukasti. Nyman mainitsee tärkeimpinä lähteinään Pekka Gronowin ja Ilpo Saunion Äänilevytiedon, Lillian Roxonin Rock Encyclopedian, MM:n ja NME:n sekä ennen kaikkea BBC:n Radio Onen julkaisema The Story of Pop -musiikkilehden. Näiden lisäksi apuna olivat Ylestä löytyneet vinyylilevylle tallennetut BBC:n artistihaastattelut.

– Nykyään en edes haaveilisi tällaisen teoksen kirjoittamisesta vastaavanlaisista lähtökohdista. Toisaalta pelkän nettitiedon varassakaan en hommaan ryhtyisi. Hyvä lähdekirjallisuus on edelleen tarpeen, sillä kirjoista löytyy paljon sellaista faktaa ja anekdootteja, joita verkosta saa turhaan etsiä, Jake Nyman tuumailee ja huomauttaa:

– Olen tosin huomannut, että tällaiset omiin kirjoihini päätyneet löydöt ovat usein ajautuneet myös esimerkiksi Wikipediaan, eikä lähdettä ole läheskään aina mainittu. Näin se vaan nykyään menee.

Black Sabbathin huonot tuulet olivat nähtävissä Suomestakin käsin. Melkein 40 vuotta kirjan julkaisua myöhemmin tekstin päätös kuitenkin esittäytyy ajankuvanaan mielenkiintoisessa valossa:

Vuonna 1973 ilmeni joitakin sopimuksellisia sotkuja, joiden takia bändi ei pystynyt levyttämään eikä esiintymään kahteen vuoteen. Palattuaan konserttilavoille Black Sabbath on yrittänyt comebackia siinä toistaiseksi kuitenkaan onnistumatta, ja viime vuosina siitä ei ole kuultu paljoakaan.

”Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, eikä sitä pitäisi tietokirjoissa edes harrastaa.” – Jake Nyman

No, Ozzyn ja kumppanien myöhemmistä vaiheista saatiin sitten kuulla sitäkin enemmän. Luuseriksi leimaantumista pelännyt Ozzy halusi näyttää entisille bändikavereilleen pystyvänsä jatkamaan soolona – ja historia onkin taatusti osoittanut, että päätös oli oikea.

Black Sabbath -artikkelista tai sen oikeaan osumisesta Nymanilla ei ole paljoa sanottavaa. Rocktieto-sarja tuli kirjoitettua hänen mukaansa nuoruuden innolla turhan suurta kakkua ahmien.

– Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, eikä sitä pitäisi tietokirjoissa edes harrastaa. Siitä ei seuraa yleensä muuta kuin hyvin ansaittuja henkisiä litsareita, joiden kirvely pysyy mielessä pitkään, Nyman tunnustaa.