”Elokuvan ensimmäinen puolituntinen” Ennakkokuuntelussa Kota: Valoenkeli

28.11.2014 09:28

Tummasävyistä folkia soittava Kota julkaisee debyyttialbuminsa Valoenkeli viikon päästä 5.12. Shamanistisia perinteitä ja modernia äänikuvaa monipuolisesti sekoittavaan albumiin voi tutustua Soundi.fi:n ennakkokuuntelun avulla.

Valoenkeli on Lapissa Kitkajärven pienessä rantamökissä äänitetty teema-albumi. Levyllä soi erikoisia soittimia – luista, kannoista ja poronnahasta valmistetut instrumentit artisti on tehnyt itse.

”Kaiken voi laskea alkavaksi Alusta ja juuresta, jossa tarinamme päähenkilö, Kulkija, suorittaa Kodan polton”

– Vielä jälkikäteenkin jaksaa hirvittää ajatus siitä, että Valoenkeli olisi nauhoitettu ”oikeassa” studiossa, Kota kertoo. – Mökki kaukana sivistyksestä asetti toki joitain rajoituksia, mutta miten se ympäristönä ruokki luovuutta oli kokonaan omaa luokkaansa. Ei aikatauluja eikä sääntöjä. Tärkeintä kaikesta oli vain luovuuden virta ja sen mukana ajelehtiminen. Se vähä, mitä Valoenkelin alkuvaiheissa oli kasassa räjähti täysin omaksi maailmakseen.

– Tykkään ajatella, että Valoenkeli on kokopitkän elokuvan ensimmäinen puolituntinen. Kaiken voi laskea alkavaksi Alusta ja juuresta, jossa tarinamme päähenkilö, Kulkija, suorittaa Kodan polton, jolla hän tempauttaa itsensä metsänpeittoon ja herättää Valoenkelin ja Valon lapset häntä jahtaamaan. Tästä alkaa matka, jonka aikana Kulkijan kokemia tuntoja ja ajatuksia maalataan esimerkiksi Höyryn ja Hiljaan keinoin.

– Levyn kaksi viimeistä kappaletta, Kitka ja Musta vesi, toimivat samalla sekä päätöksenä ensimmäiseen osaan tästä matkasta, että siirtymänä seuraavaan. Kulkija on saavuttanut määränpäänsä, Pirunkirkon joen, ja pyytää sen oletettuja henkiä avukseen. Henget eivät kuitenkaan vastaa. Avannosta tuijottaa takaisin ainoastaan Kulkijan omat kasvot ja jäljelle jää valinta kahdesta pahasta. Joko antautua Valon lapseksi muiden joukkoon, tai säilyttää se vähäinen selkäranka mitä jäljellä on ja hukuttautua Pirunkirkon jokeen. Viimeisellä hetkellä ylpeys voittaa ja Kulkija sukeltaa syvyyksiin. Vaipuessaan pohjaa kohden hän käyttää viime henkäyksensä muistellessaan rakkautta, jonka menettäminen hänet tähän on ajanut.

Lisätietoa: facebook.com/kotafinland

Lisää luettavaa