The Who -kitaristi Pete Townshend sanoo, että rockmuusikki itsessään ei ole kuollut, ainoastaan sen kitaravetoisempi puolisko sätkii henkihievereissään. Syyn tähän mies löytää virtuooseista, jotka ovat tehneet soittimella jo kaiken mahdollisen.
”Kitara saattaa olla menettämässä merkitystään, mutta osin se johtuu siitä, että viettämällä tunnin Instagramissa tai Youtubessa voit katsella tuntemattomien ihmisten soittavan kuin suuri orkesteriviulisti Yehudi Menuhin olisi saattanut muinoin soittaa instrumenttiaan”, Townshend tuumailee Dallas Newsin haastattelussa. ”Nämä ovat virtuooseja sanan varsinaisessa merkityksessä. He osaavat tiluttaa kuin Eddie Van Halen tai soittaa jazzia kuin John McLaughlin. He ovat käytännössä käyttäneet kaikki kitaran tarjoamat mahdollisuudet loppuun. Tämäntyyppistä virtuoosimaisuutta löytyy beat box -pohjaisesta rapista ja läppäri-popista. Kaikki muuttuu jälleen, ehkä nopeammin kuin kitaramusiikki – kuka tietää?”
”Kitarapohjainen rock’n’roll menettää asemiaan, ei rock itsessään”, mies jatkaa. ”Hip hop on rockia minun korviini: musiikkia naapurustosta, kaduilta, äänensä menettäneiltä, sorretuilta, nuorilta, huomiotta jätetyiltä. Se on sitä, mihin minäkin muinoin keskityin. Nyt yritän kirjoittaa todellisia oopperoita ja haluan lavarakennelmien olevan kuin taideinstallaatioita – ja miksi ei? Kanye Westkin tekee samaa.”
Townshend on nähnyt musiikkiteollisuuden muuttuvan ja sanoo monien nuorten artistien pyrkivän nykypäivänä saamaan kappaleensa tv-ohjelmiin rahaa ja näkyvyyttä saadakseen.
”En valita”, mies toteaa. ”Minulla oli pullat hyvin uunissa kun tv-show maksoi 350 dollaria [noin 320 euroa] kappaleen soitosta per jakso. CSI on ollut eläkerahastoni. Jotkut meistä, monet meistä, eivät lähteneet tähän bisnekseen tullakseen miljonääreiksi tai miljardööreiksi; halusimme vain löytää yhteyden, korottaa rimaa, saada ihmiset tanssimaan ja liittymään yhteen.”
Vaikka digitalisaatio onkin mullistanut levymarkkinat ja vaikuttanut suuresti sieltä saataviin tuloihin, Townshend tunnustaa olevansa addiktoitunut sosiaaliseen mediaan. Mies näet käyttää sitä erityisesti uuden musiikin etsintään.
”Olen saanut yhteyden kahteen- tai kolmeenkymmeneen nuoreen artistiin tai bändiin, joita en olisi löytänyt ilman Instagramia, YouTubea ja BandCampia. Tämä on minun hetkeni”, mies sanoo. ”Saamme tämän kyllä hoidettua, ei ole syytä paniikkiin. Uuteen teknologiaan liitty aina hyviä ja huonoja puolia.”
