Arch Enemyn Alissa White-Gluz Soundille: ”On ironista, miten kaavoihin kangistuneita monet hevidiggarit ovat”

Arch Enemyn keulakuva Alissa White-Gluz tunnetaan vaikuttavasta laulustaan, räväkästä esiintymisestään ja väkevistä mielipiteistään. Nykyään harvoin haastatteluja myöntävä White-Gluz teki Soundin kohdalla poikkeuksen ja avasi Timo Isoaholle esiripun kuuden eri aihealueen kohdalta. Juttu on julkaistu Soundissa 4/25.
5.6.2025 08:59

Näytös 1: Laulaminen

– Pitkälle matkalleni metallisolistina mahtuu paljon työtä, sitkeyttä ja intohimoa. Kun ryhdyin aikoinaan laulamaan, minusta pursusi reilusti raakaa energiaa, mutta se oli tietenkin vasta lähtökohta. Aloitin tiiviin harjoittelun sukeltaen syvälle puhtaan ja ei-niin-puhtaan tulkinnan maailmaan. Hioin tekniikkaa, rakensin kestävyyttä ja opin ymmärtämään yhä paremmin omaa instrumenttiani – ääntäni.

– Yksi tärkeimmistä saamistani opeista on ollut se, että kompromissiton laulaminen on tasapainoilua tiukan kurinalaisuuden ja täyden vapauden välillä. Metallisolistilla täytyy olla teknistä taitoa ja tarkkuutta, mutta hyvän tulkinnan pitää olla emotionaalisesti aitoa. Solistin matka on loputon ja aina löytyy uutta opittavaa. Tervehdin sitä ilolla, sillä olen pohjattoman utelias löytämään uusia kulmia tulkintaani, hengitystekniikkaani ja niin edelleen. 

– Kun laulajalle tulee ikää, on ensiarvoisen tärkeää huolehtia fyysisestä ja henkisestä terveydestä. Varsinkin pitkät kiertueet ovat rajuja koettelemuksia, sillä äänen täytyy kestää viikosta ja kuukaudesta toiseen. Riittävä lepo ja oikea ravinto ovat tuolloin avainasemassa. 

Näytös 2: Sanoittaminen 

– Olen kirjoittanut tekstejä muun muassa The Agonistille ja Arch Enemylle. Kun sanoitan, minulla on mahdollisuus ilmaista jotain merkityksellistä. Se on suuri kunnia, jota en pidä itsestäänselvyytenä. 

– Varhaisina aikoina sanoitukseni olivat abstraktimpia ja runollisempia. Etsin usein inspiraatiota filosofiasta, maalauksista ja taiteesta. Rakastin tarinoida monimutkaisesti ja kerroksellisesti. Samalla halusin antaa kuulijalle mahdollisuuden tulkita tekstejä aivan omalla tavallaan. Vuosien vieriessä tyylini on muuttunut raaemmaksi, suoremmaksi ja tunteikkaammaksi. Nykyään kanavoin tarinoissani enemmän reaalimaailman kamppailuja, henkilökohtaisia kokemuksia ja suodattamattomia tunteita. 

– Olen hyvin itsekriittinen kirjoittaja. Ajattelen niin, että jokaisen sanan pitää palvella tarkoitustaan, välittää merkityksiä ja olla täysin linjassa musiikin kanssa. Haluan jokaisen rivin olevan voimakas ja rehellinen. Nykyään tavoittelen erityisesti selkeyttä ja vaikuttavuutta. Ovatpa sanoitukseni sitten henkilökohtaisia, poliittisempia tai vaikka filosofisia, haluan niiden resonoivan syvästi ja tekevän pysyvän vaikutuksen. Jos tekstini herättävät tunteita, provosoivat tai vaikkapa inspiroivat, olen onnistunut. 

Näytös 3: Esiintyminen 

– Lämmittelen kurinalaisesti ja keskittyneesti ennen jokaista keikkaa. Minulla on selkeä rutiini, jonka tarkoituksena on varmistaa, että olen fyysisesti ja henkisesti valmis antamaan kaikkeni lavalla. 

– Laajemmassa katsannossa homma menee niin, että venyttelen ensin kehon rentoutuneeksi ja teen sen jälkeen erilaisia ääni- ja hengitysharjoituksia. En kutsu sitä taikauskoksi, mutta minulla on omia rituaaleja keikkoihin liittyen. Tykkään esimerkiksi pukeutua esiintymisvaatteisiin tietyssä järjestyksessä. Eikä unohdeta nesteytystä, joka on avainasemassa keikan onnistumisen suhteen. Toisin sanoen juon paljon vettä. 

– Kun astun lavalle, fiilis ja huuma on sanoinkuvaamaton. Kun adrenaliini syöksyy vereen ja yhteys fanien kanssa syntyy, kaikki ympäriltäni katoaa. Sillä hetkellä maailmassa ei ole muuta kuin keikka ja juuri se hetki. Lavafiilis ei myöskään ole koskaan ihan samanlainen, sillä aistin eri yleisöistä erilaista energiaa. Joinakin iltoina Arch Enemy -diggarien kohtaaminen tuntuu melkeinpä räjähdykseltä. Tunnen törmääväni äänen ja energian hyökyaaltoon. Jollakin toisella kerralla intensiteetti kasvaa hitaammin syventyen kappale kappaleelta. Onpa vuorovaikutus nopeaa tai hidasta, nautin siitä valtavasti.

Näytös 4: Uusi studiolevy

– Arch Enemyn Blood Dynasty -albumin luominen oli intensiivinen ja täyttymyksellinen prosessi. Halusimme hioa soundiamme entisestään ja tehdä kaikesta raskaampaa, dynaamisempaa ja emotionaalisesti raaempaa. Pariin edelliseen albumiin verrattuna Blood Dynasty tuntuu vieläkin keskittyneemmältä ja anteeksipyytelemättömämmältä.

– Levyn tekemisestä jäi erityisellä tavalla mieleen muutaman päivän mittainen ajanjakso. Valmistelimme albumia Ruotsissa ja sain viettää studiossa muutaman päivän täysin yksin. Käytin ajan hyväkseni ja nauhoitin muun muassa Liars & Thievesin ja Illuminate the Pathin kertosäkeet sekä Vivre Libren kokonaisuudessaan. Kukaan ei ollut läsnä antamassa palautetta, joten luotin omiin vaistoihini ja kokeilin monia eri tulkintavaihtoehtoja. Omasta mielestäni onnistuin erittäin hyvin ja kykenin luomaan jotain todella voimakasta.

– Nostan esiin Vivre Libren. Suuri osa metallimusiikista pohjautuu drop-vireeseen, ja toisinaan se rajoittaa nuottivalintojani, koska matalat sävellajit suosivat syvempiä, miehille luonnollisia äänialoja. Vivre Libren tarina on toisenlainen, sillä kappale menee E:stä ja pystyin tulkitsemaan sen puhtaasti omia vahvuuksiani hyödyntäen. Tuntui mahtavalta, kun kykenin keskittymään täydellisesti äänen selkeyteen, tunteiden ilmaisuun ja dynamiikan hallintaan. Vivre Libre esittelee minusta uusia puolia ja olen siitä hyvin iloinen.

Näytös 5: Aktivismi

– Maailmassa on paljon epäkohtia, mutta jos voisin todella muuttaa asioita, nostaisin esiin seuraavat ongelmat…

– Ensimmäisenä tulee eläinten ja planeetan hyväksikäyttö. Haluaisin nähdä maailman, jossa eläimiä ei kohdella hyödykkeinä ja jossa me todella kunnioitamme ympäristöä. Se tapa, jolla hyväksikäytämme eläimiä ja luontoa, ei ole vain julma, vaan täysin kestämätön. Muutos hyödyttäisi jokaista elävää olentoa. Erityisesti se, miten kohtelemme eläimiä, on suora heijastus yhteiskuntamme tilasta ja arvoista. Edelleen lukemattomat eläimet kärsivät ja me pidämme sitä ”normaalina”. Toivon mukaan tulevat sukupolvet tulevat näkemään asian oikean laidan: kärsimys on tarpeetonta ja epäinhimillistä.

– Toiseksi mainitsen eriarvoisuuden. Olipa kyseessä sukupuoli, rotu, luokka tai mikä tahansa muu tekijä, eriarvoisuus ja epätasa-arvo estävät ihmiskuntaa kehittymistä. Kaikilla tulisi olla oikeus samoihin mahdollisuuksiin, kunnioitukseen ja vapauteen – ilman sortoa.

– Kolmantena tulee koulutuksen puute. Luovuus ja tieto ovat voimakkaita muutostyökaluja. Jos kaikilla olisi mahdollisuus oppia, kasvaa ja ilmaista itseään vapaasti, maailma olisi paljon parempi paikka.

– On selvää, että nämä edellä mainitut asiat saattavat tuntua idealistisilta, mutta todellinen muutos alkaa ajatuksista ja sen jälkeisestä toiminnasta. Jokainen askel on tärkeä.

Näytös 6: Metalli

– Arvaapa mitä? Minulle metallimusiikki edustaa kapinaa. Siinä on kyse sääntöjen rikkomisesta, normien kyseenalaistamisesta ja itselleen uskollisuudesta. Metalli edustaa myös vapautta: kaikenlaista voi tehdä ja kokeilla. On ironista, miten kaavoihin kangistuneita monet hevidiggarit ovat. Muutos tuntuu olevan heille kirosana, mikä on minusta käsittämätöntä. Ajatelkaa maailman suurimpia metalibändejä: ne kaikki ovat raivanneet omat polkunsa ja luoneet omat sääntönsä. Haluan kulkea heidän jalanjäljissään.

– Pyrin elämään arvojeni mukaan, pitämään puoleni ja kehittymään jatkuvasti niin taiteilijana kuin ihmisenäkin. Saan monenlaista palautetta, mutta otan sen vastaan mielelläni. Jotkut kunnioittavat syvästi valintojani, vaikkapa veganismia ja straight edge -elämäntapaa. He näkevät, että teen asiat omalla tavallani ja arvostavat sen aitoutta. Toiset puolestaan ajattelevat, että minun pitäisi mukautua tiettyihin odotuksiin ja normeihin. Että minun pitäisi olla sellainen ja tuollainen, koska niin on aina ollut. Miksi helvetissä?