Haastattelu: Lauluja populismista, selviytymisestä ja hyvistä fiiliksistä – Battle Beast kertoo Circus of Doom -albumin taustat

Battle Beastin 21. tammikuuta julkaistava Circus of Doom -albumi on yksi vuoden odotetuimmista heavylevyistä. Ari Väntänen jututti yhtyettä Soundiin 11/21 ja otti selvää, millainen tuotos sieltä on tulossa. Julkaisemme osion artikkelista nyt myös verkkoversiona.
5.1.2022 09:39

Tänään paikalla on neljä Battle Beastin kuudesta jäsenestä. Vain toinen kitaristi Juuso Soinio ja rumpali Pyry Vikki ovat poissa, mutta heidänkin uskotaan saapuvan paikalle haastattelun jälkeen alkavia treenejä varten. Janne Björkroth kertoo, että Circus Of Doomin tehtyään bändi on valmistautunut tuleviin kiertueisiin, mikä ei myöskään ole aivan pieni projekti. Kun settiin tulee paljon uusia biisejä ja show uusiutuu, siinä on aina paljon säätämistä.

Esityksen polttopisteessä on Noora Louhimo, josta on tullut Battle Beastin tunnetuin hahmo. Sipilä ja Björkrothit huomauttavat, että vaikka suurin osa mediasta on kiinnostunut jututtamaan ja valokuvaamaan ainoastaan Nooraa, tämä on onnistunut myös säilyttämään yksityisyytensä.

– Nooraa pyydetään koko ajan johonkin ja se on meistä eniten esillä, mutta kun se riisuu lavameikit ja kampaukset pois ja pukeutuu siviilikuteisiin, kukaan ei tunnista sitä.

Näin kävi muun muassa viime kesänä, kun allekirjoittanut jämähti sohvalle napostelemaan herkkuja ja katsomaan elämäntaparemonttiohjelmaa Olet mitä syöt. Vasta jakson loppuvaiheilla musiikkitoimittajalle valkeni, että siinähän rempattiin Louhimoa. Eikä turhaan. Laulaja sanoo, että ohjelmasta saadut ohjeet ovat jääneet pysyväksi osaksi elämäntyyliä.

Battle Beast on jäsenilleen tärkein ja aikaa vievin bändi, vaikka muitakin projekteja on. Eniten vientiä on Louhimolla, joka julkaisi keväällä 2021 ensimmäisen sooloalbuminsa ja kesällä Laurenne/Louhimo-projektin levyn. Vuoden päätteeksi hän osallistuu vielä Raskasta joulua -kiertueeseenkin.

Toisin kuin veljensä, Joona Björkroth soittaa yhä myös Brymirissä. (”Se on sellaista vaikeata heviä. Nopeaa.”) Eero Sipilä puolestaan on laulanut kuorossa kymmenen vuotta, mutta tähdentää sen olevan pelkkä harrastus.

Vaikka erilaisia keikka- ja projektiluonteisia hommia saattaakin aika ajoin olla, Battle Beast on jäsenilleen myös työ. Se on sitä jo olosuhteiden pakosta: kokonaisvaltaista asiaa ei voi tehdä vain toisella kädellä. Rumpali Pyry Vikki esimerkiksi on flirttaillut palomiehen ammatin kanssa mutta päättänyt panostaa muusikon uraan.

– Olisihan sitä voinut korona ajaksi hankkia muutakin duunia, Sipilä miettii.

– Mutta kuka muka ottaisi töihin tyypin, joka pyytää heti koko kevään vapaaksi, kun pitää lähteä rundille?

Battle Beastin studiovastaava Janne vakuuttaa, että Battle Beastissa on tekemistä enemmän kuin riittävästi.

– Ihan viime aikoina olen tehnyt esimerkiksi päivän verran joululauluäänityksiä, mutta sitä ennen olin puoli vuotta yhteen menoon kiinni Circus Of Doomin tekemisessä. En olisi pystynyt tekemään mitään muuta. Viime kesä oli niin hektinen, etten muista siitä mitään. Levyn tekeminen on aina iso duuni.

– Biisien kehittelyssä raakiledemosta eteenpäin on ihan helvetisti työtä. Varsinkin omia kappaleita tulee muuteltua ihan loppumetreille saakka. Se viimeinen kymmenen prosenttia on usein tosi vaikea valmistaa.

Tuon tietäen on vaikuttavaa, että Battle Beastin musiikki ei ole stressaantuneen kuuloista puristamista. Se erottuu monista muista metallibändeistä luomalla positiivisia ja kohottavia tunnelmia.

– Muistan, kun olin skidinä metallifestareilla ja ihmettelin, että miksi kaikki menevät lavalle synkistelemään. Mietin, että yhtä hyvin bändeillä voisi olla hyväntuulisia biisejä, joiden mukana olisi kiva pogoilla, Sipilä sanoo.

– Toisaalta nykyään hevissä vituttaa se, että joka toinen bändi on pelkkää läppää. Ne laulavat pelkästään dokaamisesta ja panemisesta ja ovat olevinaan muskettisotureita, viikinkejä tai ristiretkeläisiä. Mä tykkään siitä, että mukana on molemmat puolet. Että kaikkea ei lyödä läpäksi, mutta ei myöskään koko ajan synkistellä.

Joona jatkaa, että bändin musiikkiin mahtuu monenlaisia tunnetiloja. Battle Beastin biiseissä saattaa olla painavia ja ajankohtaisia teemoja, mutta niitä on hauskaa soittaa ja kuunnella. Janne täydentää veljensä ajatusta sillä, että bändin kannattaa hyödyntää mahdollisuus puhua asioista, kunhan tekee sen hyvällä meiningillä.

– Tämä on viihdettä, ja me halutaan mennä keikoille nostamaan tunnelmaa. Siinä samalla voi kyllä käsitellä aiheita, jotka nostavat keskustelua, Janne sanoo. – Sitten on kiva netistä lukea, onko jengi tajunnut tai edes yrittänyt tajuta.

Lääkkeiden voimalla

Nimensä puolesta Circus Of Doom voisi olla sirkustaiteen synkältä laidalta ammennettu teemalevy fiktiivisine tarinoineen, pahoine pelleineen ja pimeyttä palvovine taikureineen, mutta sitä se ei ole. Sirkusideaa pyöritellään vain nimikappaleessa, joka sekin on monitulkintainen teos.

Louhimosta alkaa kuitenkin vähitellen tuntua, että ehkä se sirkusteema olisi sittenkin pitänyt rakentaa.

– Siitä on kysytty tosi monessa haastattelussa, että onko meillä tulevalla kiertueella sirkusmeininkiä lavalla ja mikä se sellainen tuomion sirkus oikein on, laulaja nauraa.

Ainakin se on albumin avaava ja kantaaottavin kappale, joka on lähtöisin Jannelta. Hän paljastaa, että muitakin nimivaihtoehtoja oli (esimerkiksi Circus Of Greed), kunnes Eero ilmoitti, että ”doom on vitun punchy sana”.

Circus Of Doom on dystooppinen tarina, jonka voi lukea kertovan sirkuksesta tai populismin noususta ja siitä, että mikään ei ole oikeasti sitä miltä näyttää. Sirkus saapuu kaupunkiin ja lähtee sieltä, ja sitten ihmiset alkavat haikailla johonkin menneeseen, joka todellisuudessa ei edes olisi hienoa tähän aikaan tuotuna, kosketinsoittaja kertoo.

Battle Beastissa on monta biisintekijää. Sipilä ja Joona Björkroth kirjoittavat sanoitukset omiin sävellyksiinsä. Janne Björkroth laatii omansa apunaan ulkopuolinen ammattikirjoittaja, joka tahtoo pitää henkilöllisyytensä salassa.

– Mä kirjoitan sanat biisikohtaisesti siitä, mitä päässäni milloinkin liikkuu. Vaikutteena voi olla kirja tai videopeli tai oma elämä. En kirjoita niinkään tarinoita kuin lyriikkaa, jossa on hyvä meininki. Haluan tehdä nimenomaan nostattavia biisejä. Circus Of Doomin tekstejä kirjoittaessani mietin, mitä Battle Beast voisi olla, ja vastaus oli ”hyvää meininkiä”. Meillä on oikeasti hauskaa tässä bändissä, Joona kertoo.

Sipilä sanoo, että hänelle sanoittaminen on suurelta osin tunnetta ja kuuntelemista; on parempi selvittää sävellyksen fiilis kuin pakottaa nelikulmaista lyriikkapalikkaa pyöreään reikään. Tällä kertaa tunteilla on hänen teksteissään tavallista suurempi rooli.

– Olin viime kesänä pitkään sairaana. Mulla ei ollut haju- eikä makuaistia, ja kroppa toimi oudosti, basisti aloittaa.

– Lopulta jouduin sairaalaan, ja multa löydettiin aivokasvain. Se oli hyvänlaatuinen, mutta sain raskaan hormonikorvauslääkityksen, koska kasvain painoi aivolisäkettä ja vaikutti hormonitoimintaan. Kun kotiuduin sairaalasta, aivot toimivat todella vinhasti lääkityksen vuoksi. Kirjoitin sanoitukseni niissä tunnelmissa. Siinä vaiheessa kuolemanpelko oli poissa, ja kelasin, että jumalauta, I’m back! Ammensin niistä emotionaalisista fiiliksistä.

­Kun kuuntelin Circus Of Doomin ensi kertaa, mietin että sanat sopivat Louhimon suuhun niin hyvin ja hän tuntuu olevan niissä niin syvällä, että laulajan on täytynyt kirjoittaa tekstit itse.

– Se on Nooran ammattitaitoa, Sipilä sanoo. – Lopputuloksen pitääkin kuulostaa siltä, että biisit kuuluvat meille kaikille.

Louhimo on ilahtunut vaikutelmasta. Hän kertoo pitävänsä Battle Beastin nykyisessä työskentelytavassa varsinkin siitä, että melodiat tehdään ajatellen hänen ääntään.

– En missään nimessä halua muuttaa toisten kirjoittamia tarinoita. Mieluummin fiilistelen jätkien tekstejä ja mietin, miten voisin tulkita ne. Pidän itseäni bändin tarinankertojana, ja olen hyvä siinä ja otan sen vakavasti. Oma panokseni biiseihin on tulkita tekstejä äänelläni ja visuaalisesti.

Teksti: Ari Väntänen
Lue koko haastattelu Soundista 11/21.

Lisää luettavaa