”Kun soitamme vaikka jossain hääjuhlissa, vahvistimet ovat aina täysillä” – Mdou Moctar uskoo vahvaan sanomaan ja volyymiin

Suomessakin pari kertaa keikalla käynyt nigeriläinen Mdou Moctar on onnistunut saamaan tuaregimusiikillaan hyvän suosion myös läntisen Saharan ulkopuolella. Samalla hänelle on avautunut tilaisuus tuoda kansansa epäkohtia ihmisten tietoisuuteen.
18.6.2024 10:41

Tämä ei ollut parhaita haastattelujani. Olosuhteet olivat vaikeat: pätkivä videoyhteys ja tulkin kautta hoidettu kommunikaatio Mahamadou ”Mdou Moctar” Souleymanen kanssa aiheuttivat sen, että 20 minuutin haastatteluaika tuli täyteen aivan liian pian. Kovin syvälle ei siis päästy. 

Mutta onneksi on musiikki, ja Mdou Moctarin musiikki menee syvälle. Vaikka ei tamašekiä ymmärräkään, tuaregien kitaraperinteeseen eli niin sanottuun desert bluesiin syvästi nojaavasta mutta siihen länsimaisen rockin sävyjä sekoittavasta musiikista kuulee ja ennen kaikkea tuntee, että nyt ei olla kevyiden aiheiden äärellä. 

Ja toki viestin painokkuutta alleviivaa juuri ilmestyneen Funeral For Justice -albumin muutaman kappaleen englanninkieliset nimet, kuten Modern Slaves. 

– Niger on vapaa maa, mutta toisaalta emme kuitenkaan ole vapaita, Mdou Moctar avaa kappaleen ja koko albumin taustoja. 

– Esimerkiksi me käytämme yhä ranskalaisten kolonialistien valuuttaa (Länsi-Afrikan CFA-frangi), mutta jos haluamme mennä Ranskaan tarvitsemme viisumin, emmekä voi käyttää rahaamme Ranskassa. 

– Meillä on uraania, kultaa ja muita rikkauksia, mutta Ranska käytännössä sanelee niiden markkinat ja hinnan. Sen takia emme ole vapaita. Ajat ovat muuttuneet hieman, mutta mielestäni olemme siitä huolimatta modernin ajan orjia.

Moctar ei tunnu pitävän suurena ongelmana sitä, että hänen alati kasvava kansainvälinen yleisönsä ei lyriikoita ymmärrä. 

– Luotan siihen, että jos fanejamme kiinnostaa, mistä laulamme, he etsivät tietoa ja löytävät englanninkieliset käännökset, Moctar sanoo. 

Kielimuurin lisäksi on muitakin eroja siinä, esiintyvätkö he kotimaassaan vai muualla. 

– Esimerkiksi tanssimisessa on eroja. Nigerissä keikoilla on tanssialueita, joiden keskelle kutsutaan ihmisiä, ja muut tanssivat alueen reunoilla, Moctar havainnollistaa. 

– Iso ero on sekin, että Nigerissä saatamme soittaa vaikka kuusikin tuntia, kun taas muissa maissa settimme kestävät yleensä korkeintaan tunnin. 

Kiinnitys Matador Recordsille ja vuoden 2021 Afrique Victime -albumi lisäsivät yhtyeen tunnettuutta reilusti, ja sitä seurasi tiivis kiertäminen ympäri länsimaita. 

– Kiertueet ovat meille erinomaisia tilaisuuksia kehittää bändiä ja kokeilla uusia juttuja, Moctar toteaa ja lisää, että epäkohdat, joista hän laulaa resonoivat kyllä monessa muussakin maailman kolkassa. 

Mdou Moctarin musiikin vaikuttavuutta lisää niinkin yksinkertainen tehokeino kuin äänenvoimakkuus. Yhtyeen musiikki nimittäin tulee lujaa. Etenkin keikoilla, mutta myös levyllä kitara hyökkää usein esiin todella aggressiivisesti.

– Jep, olemme aina olleet todella äänekkäitä, tarttuu kysymykseen videohaastattelussa mukana oleva basisti ja tuottaja Mikey Coltun. 

Kovaa soittamiselle on kulttuuriin pohjautuva käytännön syy. 

– Kun soitamme Nigerissä vaikka jossain hääjuhlissa, vahvistimet ovat aina täysillä. Siellä ei ole tapana käyttää PA-laitteita, joten vahvistimet pitää olla kovalla että ääni kantaa, Coltun pohjustaa. 

Hän lisää, että kovalla äänenvoimakkuudella on myös tarkoitus lisätä transsin tunnetta. 

– Jos mietitään vaikka yhtyettä kuten Sunn O))), joka on äärimmäisen äänekäs, niin heidän keikallaan ajautuu aivan toiseen maailmaan, transsinomaiseen keholliseen tilaan. 

– Mdou Moctarissa toisteisuus ja kova äänenvoimakkuus tukevat laulujen erittäin tärkeää sanomaa, Coltun sanoo. 

Pelkkää paahtoa heidän musiikkinsa ei tietenkään ole, vaan Moctarin hypnoottisten kitarakudelmien ja laulun varassa kulkevan musiikin teho perustuu kontrasteihin ja dynamiikkaan. Hyvänä esimerkkinä Funeral For Justicelta löytyvä Imouhar, joka alkaa korostetun etäisenä mutta räjähtää puolentoista minuutin kohdalla täyteen voimaan. 

– Halusin, että Imouharin alku kuulostaisi siltä kuin istuisimme jossain aavikolla kuuntelemassa musiikkia kännykän kautta. Esittelin idean Mdoulle, ja hän piti siitä kovasti, Coltun kertoo ja sanoo rakastavansa levyjä, joissa on suuria dynaamisia vaihteluita. 

Hän kertoo, kuinka he saattavat studiossa soittaa yhtä kappaletta jopa parikymmentä minuuttia. Coltunin tehtävä tuottajana on editoida biisit levyllä kuultavaan muotoon. 

– Tämä on aggressiivinen levy, ja halusin korostaa sitä miksauksella ja valitsemalla kitaraan juuri oikean fuzz-soundin. Mutta kaiken pohjana on meidän soittomme, energian täytyy lähteä siitä, Coltun toteaa ja lisää, että Funeral For Justice on ensimmäinen Mdou Moctar -levy, jossa kappaleista saatettiin ottaa useampi kuin yksi otto. 

Mdou Moctarin musiikissa on selkeitä viittauksia länsimaiseen kitararockiin. Kuinka tärkeää teille on pitää kiinni tuaregien musiikin ominaispiirteistä? 

– Minulle perinteiden kunnioittaminen on todella tärkeää, yhdysvaltalainen Coltun sanoo. – Afrikasta tulee paljon artisteja, jotka pyrkivät tekemään jotain aivan muuta, mutta minä en halua toimia niin. Haluan tuoda esiin tuaregilaisen musiikin erityispiirteitä, enkä halua että ajaudumme kauas perinteistä. 

Moctar kertoo suhtautuvansa asiaan vähemmän tiedostaen. 

– Minä vain soitan tavalla, mikä tuntuu minulta itseltäni, Moctar toteaa. – Haluaisin ainoastaan lisätä sitä tunnetta entisestään. Ja haluaisin saada aikaan muutosta musiikillani. 

Hän lisää, että on kiintynyt tapaansa soittaa kitaraa, mutta uskoo että tulee kehittämään tyyliään ja puskemaan musiikkinsa rajoja entisestään. 

Mdou Moctar aloitti soittamisen itse rakentamallaan kitaralla perheensä vastustuksesta huolimatta. Kitarassa oli polkupyörän vaijereista tehdyt kielet ja epäilemättä raaka soundi. Olisi helppo ajatella, että tuon ensikitaran vaikutus kuuluu hänen soitossaan yhä edelleen. 

– Kuuluu se, Moctar vahvistaa. – Mutta ennen kaikkea ensimmäinen kitarani sai minut rakastamaan muusikkona olemista. Se sai minut päättäväisesti kohtaamaan, mitä tahansa vastaan tulee, ja se teki minusta sen, mikä olen tänä päivänä. 

Teksti: Mikko Meriläinen
Haastattelu on julkaistu Soundissa 5/24.

Lisää luettavaa