Rakkauden rajamailla – Karvainen mies euroviisuissa

Mikko Mattlar esittelee Love Recordsin laajan tuotannon erikoisempia julkaisuja. Osa 2/11.
21.12.2016 12:48

Suomen euroviisuedustajiksi on vuosikymmenten saatossa pyrkinyt monenlaisia yrittäjiä. Myös Love Recordsin artistit kävivät kokeilemassa onneaan karsinnoissa pitkin 1970-lukua, ja yksi lovelainen tuli jopa valituksi loppukilpailuun Suomen edustajaksi, kun yhtiölle kolme albumia tehnyt Pihasoittajat-folkbändi pääsi Viulu-ukko-kappaleellaan finaaliin 1975. Sijoitus loppukilpailussa oli seitsemäs, eli suomalaisittain erittäin hyvä.

Vuoden 1977 euroviisukarsinnoissa soi tavallisten iskelmien rinnalla murhaballadi, jonka solisti valittiin tehtävään muun muassa pelottavan ulkomuotonsa vuoksi. ”Tuumittiin, että jos jokin on ihan mahdoton alku kappaleelle, niin ainakin semmoinen, että ’tuolla metsässä makaa kuollut mies’. Ja laulajaksi mahdollisimman karvainen mies eli Markku Blomqvist”, laulun kirjoittaja Jukka Siikavire kertoi Selvis-lehden haastattelussa 2008. Kuulostaa materiaalilta, johon Suomen suurimmat levy-yhtiöt eivät välttämättä olisi koskeneet. Ei siis ole yllättävää, että kilpailukappaleen jäljet johtavat Love Recordsin taiteilijoihin.

”Tuumittiin, että jos jokin on ihan mahdoton alku kappaleelle, niin ainakin semmoinen, että ’tuolla metsässä makaa kuollut mies’.”

Tamperelaisen Siikavireen säveltämän murhaballadin nimi oli Liehuva liekinvarsi. Solistiksi valittu Turun kaupunginteatterin näyttelijä Markku Blomqvist tulkitsi sen euroviisukarsinnoissa, mutta vähemmän yllättävästi laulua ei valittu kansainvälisille estradeille edustamaan maatamme. Kohtalona oli karsintojen kahdeksas eli toiseksi viimeinen sija.

Blomqvist kuitenkin levytti laulun, vaikka 1970-luvulla euroviisukarsintakappaleiden levyttäminen ei ollut mitenkään itsestäänselvää. Love julkaisi pian karsintojen jälkeen singlen, josta löytyvät Blomqvistin laulamat Liehuva liekinvarsi sekä Neidon ryöstö. Jälkimmäisen kappaleen Siikavire sävelsi Kirkalle edellisvuoden euroviisukarsintoihin. Singlen molemmin puolin löytyy pelottavia tarinoita teatraalisella laulutavalla esitettynä, disko- ja funk-komppien säestämänä.

”Liehuva liekinvarsi yhdistelee toisiinsa niin huonosti sopivia aineksia, että lopputulos on todella kiehtova.”

Jälkipolvien iloksi Liehuvan liekinvarren esitys euroviisukarsinnoissa 1977 on tallessa Ylen Elävässä arkistossa. Videolta voidaan nähdä, miten pelottavan näköinen ja oloinen Blomqvist seisoi samoilla jalansijoilla koko kappaleen ajan ja lauloi kappaleen hyytävän tarinan. Karsintaesityksen taustabändi oli kuin toisesta maailmasta, sillä solistia parikymmentä vuotta nuoremmat muusikot edustivat aikansa muotia partoineen, suurine silmälaseineen ja samettitakkeineen. Bändi oli nimekäs: koskettimissa Olli Ahvenlahti, bassossa Heikki Virtanen, rummuissa Vesa Aaltonen ja kitarassa muun muassa Pekka Pohjolan bändissä soittanut Seppo Tyni.

Liehuva liekinvarsi yhdistelee toisiinsa niin huonosti sopivia aineksia, että lopputulos on todella kiehtova. Biisiin ovat myöhemmin tarttuneet muun muassa Timo Turpeinen vuonna 1991, punkbändi Metuja seuraavana vuonna sekä lukuisat rautalankabändit eri aikakausina. Levyttämättömiä covereita on tehty vielä paljon enemmän, sillä Youtube tarjoaa biisin nimellä pitkän listan vaihtelevan tasoisia esityksiä.

Teksti: Mikko Mattlar
Julkaistu alun perin Soundissa 2/2016

Lisää luettavaa