Arttu Tolonen: Kaanonin loppu

12.12.2013 12:55

Kun olin nuori, altistuin rockin kaanonille usein kotibileissä ja illanvietoissa. Näin löytyi monta merkittävää bändiä, kuten The Beatles, Yardbirds, Black Sabbath tai Led Zeppelin. Joihinkin rakastuin, toisiin en, mutta kaikki olivat kiinnostavia ja avartavia kuuntelukokemuksia. Altistuminen tapahtui siihen aikaan käytössä olleen teknologian välityksellä: 1980-luvun puolen välin tienoilla käytössä olivat levy- ja kasettisoittimet, hiukan myöhemmin cd-soittimet. Perinnetietoa siirrettiin näin seuraaville sukupolville äänitteiden välityksellä.

Jos nykyajan nuoriso ei kuuntele The Beatlesia, eikö se voi olla ihan hyväkin asia? Onko historiasta tullut ansa?

Luulen, että nykyäänkin illanistujaisissa ja kotibileissä kuunnellaan musiikkia. En voi varmaksi sanoa, koska ikäiseni mies pyörimässä teinien illanistujaisissa olisi jotenkin nihkeää, mutta veikkaan, ettei niissä kuunnella kasetteja tai cd-levyjä. Tai edes älppäreitä, vaikka vinyylin uutta nousua onkin kovasti hypetetty. Ei, niissä kuunnellaan YouTubea, Spotifyta tai vastaavia digitaalisia palveluja, joiden käyttäjämäärät ovat kasvaneet huimaa vauhtia viime vuodet.

Osan tästä kasvun ajasta jotkut niistä kanonisoiduista artisteista, jotka minä löysin 1980-luvulla, ovat pitäneet materiaalinsa poissa näistä palveluista – tavoitteena kai tulojen maksimointi lyhyellä tähtäimellä.

Yksi mahdollinen pitkän tähtäimen seuraus tästä on perinnetiedon siirtoketjun katkeaminen. Minun ikäisilleni ja vanhemmille musiikin harrastajille rockin kaanon on selvä ja tunnustettu juttu. Useimmat ovat kaanonista tietoisia ja tuntevat materiaalin osana yleissivistystä, vaikka eivät siitä musiikista pitäisikään.

Jos esimerkiksi The Beatles ei ole läsnä niissä palveluissa, joiden kautta musiikkia kuunnellaan tämän päivän nuorten bileissä, kuunnellaanko sitä? Miten käy tunnustetun kaanonin? Mikä on tulevaisuuden yleissivistystä?

Ja jos nykyajan nuoriso ei kuuntele The Beatlesia, eikö se voi olla ihan hyväkin asia? Onko historiasta tullut ansa?

Seuraus on tietenkin suuri joukko erinäisillä sodanjälkeisillä vuosikymmenillä syntyneitä napisemassa siitä, miten nuoret eivät kunnioita historiaa – mutta eiväthän 1960-luvunkaan nuoret kuunnelleet musiikkia 1910-luvulta.   

Kolumni on julkaistu alun perin Soundissa 11/2013.
Led Zeppelinin tuotannon neljä ensimmäistä levyä julkaistiin Spotifyssa eilen.

Lisää luettavaa