Helsingissä Harjun ja Munkkiniemen musiikkinuorisotalot taas vasaran alla

11.12.2009 09:04

Suomen elitistis-pluralistisen demokratian määrääviä piirteitä on ettei keskeneräisistä asioista puhuta. Asioista vain napistaan voimattomasti sen jälkeen kun ne on jossain päätetty. Se on maan tapa. Näin lienee ollut tarkoitus menetellä myös Helsingin kaupungin virkamiesten laatiman lakkautuslistan kohdalla.

Suomen elitistis-pluralistisen demokratian määrääviä piirteitä on ettei keskeneräisistä asioista puhuta. Asioista vain napistaan voimattomasti sen jälkeen kun ne on jossain päätetty. Se on maan tapa. Näin lienee ollut tarkoitus menetellä myös Helsingin kaupungin virkamiesten laatiman lakkautuslistan kohdalla. Tällä listalla uuden tulemisen vasaran alle tekevät kaksi kovassa käytössä olevaa nuorisotaloa, Munkkiniemi ja Harju.

Kuten muistamme, samat talot olivat lakkautusuhan alla jo aiemmin, mutta alasajoa ei viety läpi ensimmäisessä vaiheessa. SIlloinhan ajatuksena oli siirtää kaikki toiminnot uuteen Happi-toimintakeskukseen Sörnäisissä. Samaa ohjausryhmä ehdottaa nyt…

Harjun nuorisotalon kohdalla ongelmaksi ilmeisesti koetaan, että alueella ei ole suurta määrää nuorisoa. Ohjausryhmä ei ehkä ole huomannut, että julkisella liikenteellä on huomattavan paljon nuoria käyttäjiä. Nuoret käyttävä raitiovaunuja, busseja ja metroa liikkuakseen kaupunginosasta toiseen käyttääkseen haluamiaan palveluja. Jos nuorten asukkaiden puuttuminen alueelta on syy lakkauttaa nuorisotalo, luulisi että Happi olisi listan ykkösenä. En usko että Suvilahdessa asuu paljonkaan nuorisoa. Mitä toimintojen korvaamiseen tulee, niin minulle on jäänyt hämäräksi onko Hapessa harjoitustiloja bändeille lainkaan vai olisiko tässä tapauksessa sitten tarkoitus yrittää hajauttaa toimintaa alueellisiin nuorisotaloihin (joita varmaan lakkautellaan Hapen viedessä toimintoja ja resursseja… outo kuvio)?

Munkkiniemen kohdalla tuodaan esiin sama nuorison "puute" alueella. Munkka on kieltämättä iäkästä ja vaurasta seutua. Johtuen Munkkiniemen nuorisotalon toiminnasta lähinnä studiona, ovat nuorisotalon "tunnutsluvut" verrattain alhaiset. Tässä tapauksessa, ottaen talon toiminnan luonteen huomioon, numerot eivät ole sen parempi tarpeellisuuden mittari kuin nuorten määrä alueella (jonne siis myös pääsee aika hyvin esimerkiksi nelosen ratikalla, ihan oven eteen). Toisaalta ohjausryhmän ehdotus ei varsinaisesti avaa mitä "tunnusluvuilla" tarkoitetaan. Toimintakeskus Happeen lienee rakenteilla pikkupajan lisäksi oikea studio, asianmukaisine soittotiloineen, joten siltä osin Munkkiniemestä luopuminen olisi ehkä järkevämpää…

Lakkautuslistan löytäminen oli työn takana ja asiasta laitettiin taloudestamme jo postiakin kaupungin verkkotoimitukseen, jossa asiaa pyöriteltiin hahmolta toiselle. Ja lopuksi mitään ei tapahtunut. Ihmeellistä toimintaa.

Minun mielestäni on jokseenkin irvokasta, että tänä päivänä täytyy oikeaa konkreettista tietoa asiasta hakea Suomen Kuvalehden blogista. Uudessa TIede-lehdessä on Juho Rahkosen kirjoittama artikkeli suorasta demokratiasta, jossa ihmetellään miksi kansa joka saa joka vuosi äänestää BB-talosta on käynyt päätöksenteon puitteissa uurnilla tasan kahdesti itsenäisyyden historian aikana. Nykyäänhän väestöpohja on jotain aivan muuta kuin lukutaidottomia talonpoikia, joten ehkä tästä eliitin fasilitoimasta päätöksenteosta kaikilla mahdollisilla tasoilla voitaisiin pikkuhiljaa luopua. Kuten artikkelissa sanota, "yksikään tutkimus ei todista, että kansalaisten mielipide johtaa huonoihin päätöksiin". Tuohon kuulunee lisätä ettei se johda sen huonompiin päätöksiin kuin nykyinenkään järjestelmä… Kyllä paikallisella tasolla voisi tässä meidän venäläisperäisessä järjestelmässämme alkaa siirtyä hiukan aktivoivampaan suuntaan poliittisesti ja ottaa mallia vaikka Sveitsistä.

Uskon, että oman alueen asiat kiinnostavat ihmisiä tarpeeksi.

Lisää luettavaa