Pikkulapsena Suomesta Ruotsiin muuttanut mutta suomen kielen syrjästä aina kiinni pitänyt Anna Järvinen valloitti Pohjanlahden tällä puolen viimeistään Olavi Uusivirran kanssa duetoimansa Nuori ja kaunis -jättihitin myötä.
Nyt Anna julkaisee kokonaisen albumin suomenkielisiä lauluja. Käytännössä levy on suomiversio viimevuotisesta Buren-albumista, jonka tekijäjoukosta löytyy muun muassa Dungen-miehistöä. Koko kansan hittejä Burenilta tai Annan. En Annalta ei löydy, mutta pieniä nättejä indiepop/folk-kappaleita, vahvaa unenomaista tunnelmaa sekä mukavan irtonaista soittoa senkin edestä.
Annan itse suomentamat tekstit ovat viehättävän omituisia niin sanavalinnoiltaan, lauserakenteiltaan kuin paikoin hyvin hämäräksi jääviltä merkityksiltään: “Kadut on ilman pohjaa, ja ilmakin loppuu koska vaan” (Kirjoitan sulle). Alkuviehätys kantaa tietyn matkaa, mutta pian alkaa vaivata, ettei teksteistä saa oikein mitään todellista otetta.
Annan ääntämys sekä ruotsilevyilläkin ihastuttanut lapsenomaisena huokaileva laulutyyli saavat suomen kuulostamaan jännittävän eksoottiselta. Toisaalta Anna tuntuu laulavan suomeksi epävarmemmin.
Vajaa puolituntinen, vain seitsemän suomennettua laulua sisältävä albumi jättää lopulta ennemmin huvittuneen ja vähän hölmistyneenkin kuin vaikuttuneen olon. Buren on yllättävänkin paljon vahvempi levy.
