DEPECHE MODE: Exciter

Arvio julkaistu Soundissa 05/2001.
Kirjoittanut: Jarkko Fräntilä.
Depeche Moden maine kärsii ns. keski-ikäistyvä poptoimittaja-syndroomasta.

Arvio

DEPECHE MODE
Exciter
Mute

Depeche Moden maine kärsii ns. keski-ikäistyvä poptoimittaja-syndroomasta. Yhtyettä on palvottu jo 80-luvun alusta lähtien ja bändin epämääräisille ja tavanomaistakin tylsemmille albumeille (Ultra, anyone?) annetaan kymmenen vuoden päästä loistavia arvosteluja vain siksi, että angstinen nuoruus on tullut vietettyä yhtyeen musiikin parissa. Depeche Moden neljän vuoden tauon jälkeen julkaistu Exciter jatkaa sitä loputonta Mode-jatkumoa, jossa musiikkimedian hehkutus on helvetillisen suuressa osassa, mutta käteen ei loppupeleissä jää kuin levy, joka on ihan hyvä, mutta ei sitten paljon muuta.
"We're the horniest boys/with the corniest ploys/who take the easiest girls/to our sleaziest worlds", laulaa Dave Gahan The Dead Of Nightin alussa ja meikäläinen pissii housuunsa surkeasta kielikuvien käytöstä. Jos esimerkiksi Erasuren heput olisivat pykänneet ulos tuollaista tekstiä, miehille naurettaisiin. Onkin sääli, että Martin Goren tekstejä laulava Gahan hoilaa niin antaumuksella sieluista, hengistä ja yön mysteeristä, kun musiikki on taas kerran oikeasti loistavaa. Myös Dream Onin flamencofiilikset ja videossakin kuvatut autiomaa-tunnelmat ovat merkkejä neroudesta, jota yhtye on viljellyt satunnaisesti aikojen alusta lähtien. The Dead Of Nightin taustat ovat niin pahaenteistä murinaa ja pilpitystä, että lopputulos muistuttaa melkoisesti ex-Modemiehen Alan Wilderin mainion Recoilin Liquid-levyn tunnelmia. Wilderilta Gore olisi saanut ottaa myös hieman mallia sanoittamisessakin. Goren teksteissä valitetaan, Wilderin kärsitään. Siinä on vissi ero.
Onneksi Mark Bellin tuottama Exciter on esimerkki levystä, jonka tuotannollinen panos ylittää kevyesti kömpelöiden sanoitusten tuottamat ongelmat. Kappaleiden pinnan alla on kerroksia useammankin kuunteluhetken edestä, ja kun levyn päättävä Goodnight Lovers pamahtaa stereoista soimaan, monta asiaa voi tekstipuolellakin antaa anteeksi. Gospelkuoro nostattaa kyyneleen silmäkulmaan ja sokea sanoituskana löytää riimijyväsen: "When you're born a lover/you're born to suffer/like all soulsisters/and all soulbrothers."
Veljet, veditte itsenne juuri kuiville tökeryyden suosta. 

Lisää luettavaa