Armoitetun sliderokkarin George Thorogoodin 15 studioalbumin rehvakkainta keskiosaa edustavat kuusi EMI-levyä sekä kaksi ärhäkkää livelatinkia ovat Teppo Nättilän erehtymättömän pätevästi koostaman tuplan aineistona. Kappaleet on poimittu luontevaan kronologiseen järjestykseen vuoden 1982 vahvaotteisista sisäänheittobiiseistä Back To Wentzville alkaen. Riuskan Chuck Berry -tribuutin perään Chess-uskontunnustusta jatkaa Muddy Watersia palvova Bad To The Bone.
Jatkumon toimivuutta on hienosäädetty onnistuneesti albumikohtaista biisimäärää ja järjestystä vaihtelemalla. Jos Maverick-albumilta (1985) riittävät kaksi timanttisinta aloitusraitaa, Gear Jammer ja I Drink Alone, seuraava Born To Be Bad (1988) on edustettuna monipuolisen napakalla kuuden biisin setillä.
Särmät alkavat hiukan tasaantua koosteen taitekohdassa viimeisen EMI-levyn Rockin’ My Life Away (1997) astetta laimeammissa ohjelmanjulistuksissa, mutta sliden, fonin, pianon ja kompin poljento kiihtyy pian uusiin parhauksiin. Ensin kaksi Baddest-kokoelman (1992) ryydikästä bonaria ja sitten estotonta liveluukutusta vuosien 1986 ja 1995 tallenteilta. Niissä Thorogood tuholaisineen on todella hurjimmillaan, ilkeimmillään ja hikisimmillään. Näin koosteelle pääsevät myös aiemman Rounder-kauden avainbiisit vähintään yhtä hyvinä, elävinä esityksinä.
Loppuyllätyksenä on eräs kaikkein repäisevimmistä rock-joulusingleistä ja sen rennompi uudenvuoden puolisko.