KUUSUMUN PROFEETTA: Hymyilevien laivojen satama

KUUSUMUN PROFEETTA
Hymyilevien laivojen satama
Ektro

Pikkukaupungin avantgardea. Kuusumun Profeetan neljäs pitkäsoitto Hymyilevien laivojen satama ottaa heti kättelyssä oman kurssinsa, jättää nopeasti taakseen maalliset murheet ja matkaa omiin galakseihin ja binääriavaruuksiinsa.

Se on hämmentävää kuultavaa. Hullua laskettelua. Muutaman kuuntelukerran jälkeen ryhmän progressiivinen paatos alkaa taipua ja osoittaa kesyyntymisen merkkejä. Sinne tänne ilmaantuu rakoja, joista musiikin ainutlaatuinen kauneus pääsee läpi.

Runollisesti soljuvat melodiat ovat monesti Mika Rätön upeasti soivan sähköpianon syntyjä, mutta erikoisen hienon säväyksen Kuusumun Profeetan nykysoinnille antavat Irina Niemelän saksofoni sekä Samuli Peltoniemen trumpetti. Varsinainen ilotulitus on avaruuslentoaiheinen groove Tunnit muuttuu minuuteiksi, jonka Harri Kerko on orkestroinnut taiturimaisesti.

Vaikka Mika Rätön lyriikat ovat vapautunutta tajunnanvirtaista pudottelua, on niiden konteksti monin paikoin vanhahtava ja historiallinen. Monesti Rätön hahmot ovat ikääntyviä miehiä. Ja vaikka Hymyilevien laivojen satama niputtaa seikkaperäisyydessään monta teemaa samaan pakettiin, tuntuisi että ajan kulumisesta ja jostain varsin arkisesta tässä on pohjimmiltaan kyse.