”Jos et voi laskea puhelinta tunniksi pois kädestäsi, se on hyvin surullista” – Jack White hämmästelee ihmisten riippuvuutta älyluureihin

Jack White
AOP

Muusikko sanoo kuuluvansa pieneen vähemmistöön, joka ei omista kännykkää.

Soolouraltaan sekä muun muassa The White Stripesista ja The Raconteursista tuttu Jack White on yksi niistä esiintyjistä, joka on kieltänyt kännyköiden käyttämisen omilla keikoillaan. White on perustellut tätä sillä, että hän haluaa yleisön olevan läsnä ja nauttivan hetkestä eikä napsivan kuvia ja videoita tai somettavan kesken keikan.

White keskusteli aiheesta Channel 4:n haastattelussa, joka avattiin teksimuotoon NME-lehdessä. White – joka ei itse omista kännykkää laisinkaan – sanoo yllättyneensä, miten hyvin puhelinkieltoon on lopulta suhtauduttu, mutta pitää samalla valitettavana, että ihmisiä pitää ylipäänsä muistuttaa elämään hetkessä.

”Ensin pidin sitä isona taideprojektina, halusin nähdä, miten ihmiset reagoivat. Se oli tavallaan iso pakohuoneleikki tai sellainen. Että hei, eikö olisi hauskaa, että tekisimme ison areenakeikan ja kaikkia kiellettäisiin käyttämäsä puhelinta? Kuvittelimme ihmisten suuttuvan ja vaativan rahojaan takaisin mutta kaikkien yllätykseksi siitä pidettiin”, White toteaa.

”Olemme pitäneet käytäntöä nyt yli vuoden ja on ollut suoranainen shokki huomata, miten paljon siitä pidetään. Mutta se nostaa esiin isoja kysymyksiä, kuten miksi tarvitset jonkun kieltämään puhelimen käytön, ennen kuin ihan oikeasti olet käyttämättä sitä? Se on aika surullista. Mutta kuten todettua, minun on helppo sanoa näin, koska minulla ei ole sitä riippuvuutta.”

White vertaa puhelimien käyttöä alkoholiriippuvuuteen ja sosiaalisen median tuovan ihmisten pahimmat puolet esiin.

”Jos et pysty olemaan yhtä päivää juomatta, koska se on saanut sinusta otteen, se on surullista. Sama juttu tässä. Jos et voi laskea puhelinta tunniksi pois kädestäsi ja kokea maailmaa oikeasti, se on hyvin surullista. Ja vielä surullisempaa on, ettet halunnut tehdä sitä luonnostaan itse vaan sinua piti erikseen käskeä nauttimaan hetkestä.”

”Suurin osa siitä on sellaista ’Hei, katsokaa mitä minä teen ja sinä et’. Se on kilpailua, tirkistelyä, kateutta – ne ovat todella pinnallisia luonteenpiirteitä. Kyse ei ole siitä, että ’Katsoin juuri maailman parhaan leffan’ tai ’Kuulin juuri kauniin runon’. Se on vain osoitus siitä, että mikäli jotain ei tapahdu juuri nyt, sillä ei ole mitään merkitystä. Suurin osa siitä on ihan järjetöntä ja surullista.”