EMPEROR: Scattered Ashes – A Decade Of Emperial Wrath

Hengenottoa ja kirkonpolttoa mahtuu Emperorinkin historiaan. Tyhmyydet unohtuvat aikanaan, mutta musiikki jää. Terrorizer listautti sata tärkeintä metallibändiä kautta aikojen ja Emperor napsahti sijalle 15. Se kertoo jotakin.

Ykkös-cd rysäyttää studiolevypoimintojen lisäksi peliin demo- ja liveversioita sekalaisessa järjestyksessä. Emperorin ainutlaatuisuus on katsastettavissa jokaiselta aikakaudelta. Ei ihme, että jo nauhanvaihtajat sekosivat aikanaan tähän uudistushenkisyyteen. Kaikilla Norjassa suurinpiirtein samaan aikaan siinneillä bändeillä oli Mayhemiä, Darkthronea ja Burzumia myöten oma tunnistettava tyylinsä ja vahvuutensa, mutta Emperorilla oli huimin musiikillinen näkemys. Se kiteytyi In The Nightside Eclipse -debyytillä, jonka kaikuja lähdettiin innokkaasti seuraamaan autotalleissa ympäri maailmaa.

Anthems To The Welkin At Duskin biisit osoittavat, että Emperorilla oli kova kiire eteenpäin. Musta kaaos pysyy kasassa teknisen osaamisen ansiosta ja monimutkaisuus palvelee kokonaisuutta. Virtauksia muista tyylilajeista alkaa tulvia sisään ja tämä kehitys kristallisoituu IX Equilibriumin biiseillä, kun Emperorin tyylitaju pitää muita pilkkanaan ja soundi sen kuin kiristyy. Prometheus oli Insahnin soolotyönä vain muodollisuus, vaikka levyn tähän valitut siivut mylläväätkin hienosti.

Kakkos-cd:llä coveroidaan Mercyful Fatea, Bathorya, Mayhemiä ja Darkthronea ja kuullaan näytteet Thorns Vs. Emperor -kiekolta. Sitten pannaan tulemaan alkuaikojen primitiivisyyttä muun muassa ekan seiskatumaisen As The Shadows Risen biiseillä.

Verraton kokoelma, mutta Emperor on niitä bändejä, joiden koko loisto avautuu vain tarkemmalla syynillä. Siksi suosittelen ainakin kolmen ensimmäisen levyn hankintaa.