LOS LOBOS: Good Morning Aztlán

LOS LOBOS
Good Morning Aztlán
Mammoth

Los Lobos ennakoi vuoden päästä vietettävää 30-vuotisjuhlaansa julkaisemalla seuraajan vuoden 1999 This Timelle ja samalla yhden uransa upeimmista levyistä. Itäisessä Los Angelesissa perustetun ja vielä tänäänkin samasta kaveriporukasta koostuvan – saksofonisti Steve Berlin tosin kasvatti originaalin Los Lobos-kvartetin viisimiehiseksi vuonna 1983 – chicanobändin historiaa kerrattiin runsas vuosi sitten neljän cd:n boxilla El Cancionero – Mas y Mas, joka on yksi kaikkien aikojen hienoimmista kokoelmista ja viime vuosina Los Lobosin jäsenet ovat keskittyneet erinäisiin sivuprojekteihinsa. Latin Playboysin erinomaisten levyjen lisäksi Los Lobos -leiristä ovat syntyneet Los Super Sevenin ja Houndogin äänitteet ja bändin toisen kitaristi-laulaja Cesar Rosasin soolodebyytti.

Atsteekkien myyttisestä syntymäpaikasta nimensä saanut Good Morning Aztlán tekee hetkessä selväksi, että muutaman vuoden tauko on tehnyt Los Lobosille vain hyvää. Rock'n'roll, rhythm & blues, blues, texmex ja meksikolainen perinnetietoisuus fuusioituvat bändin meksikolais-amerikkalaiseen rockiin taas kerran ainutlaatuisen luontevasti ja tehokkaasti. David Hidalgossa ja Cesar Rosasissa Los Lobosilla on ydin, jonka luomisvoiman kulttuurillinen skaala on poikkeuksellisen lavea. Good Morning Aztlánin raivokkaalla svengillä käynnistämä Done Gone Blue antaa bluesisen rock'n'rollinsa ärjyä rohean kitaroinnin ja murisevan basson siivittämänä. Santanastakin muistuttavan keskitempoisen bluesin Hearts Of Stonen jälkeen Los Lobos pureutuu Luz De Mi Vidalla toiseen sydämissään asuvaan traditioon. Yhä edelleen spontaaniin, turhia suunnittelemattomaan – legendan mukaan Los Lobosin kellossa ei ole edes viisareita – studiotyöskentelyyn luottavan bändin vasta levyn miksausvaiheessa nauhalle rykäisemä nimiraita Good Morning Aztlán on albumin villeimmin rockaava esitys, The Word "lattariviihdettä" Los Lobosin tapaan ja Malaque jälleen täyttä perinnettä.

Los Lobos palaa karkeatekoiseen, mutta sitäkin suoremmin sydämeen uppoavaan ilmaisuun. Toteutuksellista tuoreutta yhtye on hakenut pestaamalla tuottajaksi muun muassa Radioheadin parasta albumia The Bendsiä työstäneen John Leckien. Los Lobosin kanssa pitkään yhteistyötä tehneille ja David Hidalgon ja rumpali Louie Pérezin rinnalla Latin Playboysin muodostaville tuottajavelhoille Mitchell Froomille ja Tchad Blakelle ominainen kokeellisuus on Good Morning Aztlánilta tipotiessään – lukuun ottamatta albumin hidasta päätösraitaa Round & Round. Los Lobos soi Good Morning Aztlánilla raa'immillaan kuin juuri rock'n'rollin taian oivaltanut garagebändi.