RY COODER: Chavez Ravine

Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2005.
Kirjoittanut: Timo Kanerva.
Ry Cooderin ura yltää ajallisesti hämmentävän kauas. On nimittäin kulunut jo 40 vuotta, kun hän pisti pystyyn bändin Taj Mahalin kanssa.

Arvio

RY COODER
Chavez Ravine
Nonesuch

Ry Cooderin ura yltää ajallisesti hämmentävän kauas. On nimittäin kulunut jo 40 vuotta, kun hän pisti pystyyn bändin Taj Mahalin kanssa. Sitä seurasi merkittävä studiotyöskentely Captain Beefheartin, Randy Newmanin, The Rolling Stonesin ja muiden rockin historiaan syvän jälkensä jättäneiden mestareiden levyillä.

Ajallista näkökulmaa tärkeämpää on kuitenkin nähdä, kuinka monen tyylin suvereeni taituri Cooder on aina ollut. Jo hänen sooloalbuminsa tarjoavat ainutlaatuisen läpileikkauksen amerikkalaisesta perinteestä. Niissä soivat rehevän omaperäisinä tulkintoina rock, blues, country, R&B, jazz, tex-mex… siis oikeastaan kaikki, mikä muodostaa yhdysvaltalaisen popmusiikin ytimen.

Elokuvamusiikin parissa on Cooder kulkenut voitosta voittoon, mutta kirkkaimpana kruununa loistaa se panos, minkä Cooder on antanut maailmanmusiikille. Kuubalaisen musiikin suosiosta voi kiittää Buena Vista -projektia (siitähän USA palkitsi Cooderin 100 000 dollarin sakoilla!), eikä V.M. Bhattin ja Ali Farka Touren rinnalla loihdittuja albumeitakaan sovi unohtaa.

Chavez Ravine merkitsee synteesiä Ry Cooderin koko tähänastisesta urasta, sillä sen tekotapa on kuin suoraan Buena Vistalta. Tällä kertaa Cooder ei kuitenkaan suunnannut merten taakse. Hän lähti tutkimaan oman kotikaupunkinsa yhden asuinalueen musiikillista ja samalla yhteiskunnallistakin historiaa.

Ja kun kotona liikutaan, on mukaan kelpuutettu joukko tuttuja muusikoita. Rumpuja soittaa vanha aseveli Jim Keltner, lyömäsoittimia oma poika Joachim – ja onpa orkesteriin otettu Cooderin 70-luvun levyillä loistanut tex-mex-haitaristi Flaco Jimenezkin. Ja kun Ry itse pitkän tauon jälkeen vielä laulaakin, muistuttaa Chavez Ravine perussoundiltaan noita vanhoja sooloalbumeja.

Chavez Ravine on teemallinen kokonaisuus. Se kertoo LA:n syrjityn, meksikolaisen vähemmistön kulttuurista. Se on kunnianosoitus heidän Chavez Ravine -asuinalueelleen, minkä puskutraktorit jyräsivät tylysti maan tasalle. Vaikka kotinsa menettäville ihmisille oli luvattu, että heille rakennetaan uudet talot, paikalle nousikin baseball-stadion.

Ry Cooder etsi käsiinsä alueen vanhat musiikilliset johtohahmot. Chicano-musiikin isähahmo Lalo Guerrero, paikallinen boogiemestari Don Tosti ja moni muu suostui heti lähtemään mukaan, kun he tunnistivat "sen Buena Vista -tyypin". Kuubalaisen musiikin puolesta tehty työ toimi kaikki ovet avaavana käyntikorttina.

Lopputulokseksi syntyi hieno monikulttuurinen levy, missä laulukielinä espanja ja englanti soivat yhtä tasa- arvoisina kuin levyn lukemattomat tyylit lattaripopista jazziin. Chavez Ravinen tuotanto kesti kolme vuotta, ja siihen ryhdyttiin aivan viime tingassa, sillä sen paremmin Lalo Guerrero kuin Don Tostikaan eivät ole enää valmista albumia kuulemassa. 

Lisää luettavaa