Joakim Brodénin omassa kehossa vertaa ehtaa sinikeltaista verta, mutta perheensä kanssa jo monta vuotta Oslon kupeessa asunutta muusikkoa voi hyvällä syyllä kuvailla maailmankansalaiseksi.
– Siinä taisi käydä niin, että reissumiehen sydän alkoi pamppailla rinnassani jo lapsena. Isäni on ruotsalainen, kun taas äitini on kotoisin entisestä Tšekkoslovakiasta. Kun koulun lukuvuosi aikoinaan loppui kesän korvalla, pakkasimme aina auton ja ajoimme Tanskan ja Saksan kautta Tšekkoslovakiaan. Ne olivat huimia seikkailuja, muistelee laulaja.
– Kun Sabatonin kiertue saapuu tänä päivänä Tšekkiin, huomaan oman stressitasoni laskevan. Ihan kuin menisin sinne edelleen lomalle. Edellisen ison Euroopan-kiertueemme aikana soitimme Prahan loppuunmyydyllä O2-areenalla ja keikka myös kuvattiin myöhempää julkaisua varten, mutta oma fiilikseni oli täydellisen levollinen koko päivän ja myös esiintymisen ajan.
Palataanpa kuitenkin takavuosiin. Kiusattiinko sinua lapsena hieman erilaisten sukujuurien takia?
– Ei koskaan. Oikeastaan tilanne oli jopa päinvastainen, sillä minusta tuntui, että kaverit olivat hyvinkin kiinnostuneita siitä seikasta, että äitini on muuttanut Ruotsiin jostakin muualta.
Oma tilanteesi on hieman samansuuntainen, sillä muutit jo vuosia sitten vaimosi kotimaahan Norjaan.
– Kyllä vain. Norja ja Ruotsi ovat toki hyvin samanhenkisiä maita, joten oma muuttoni jälkeinen kulttuurishokki oli suorastaan mitätön. Ainoastaan norjalaiset hinnat saivat minut haukkomaan henkeä, mutta sekään ei tullut yllätyksenä, hymähtää Brodén.
– Hieman eriskummallista on se, että Norjaan muutettuani olen oppinut tanskaa, ja pystyn lukemaan sikäläisiä lehtiä varsin sujuvasti. Puhuttu tanska on siitä hassua, että he lyhentävät sanoja tehokkaammin kuin ketkään muut. Vaikka nappaisit tanskan kielen pisimmän sanan, he todennäköisesti sanovat sen käyttäen vain paria kirjainta!
Kielen oppimisesta tulee mieleen… Onneksi et löytänyt aikoinaan suomalaista elämänkumppania!
– Olet oikeassa. Nightwishin Floor Jansen on naimisissa rumpalimme Hannes Van Dahlin kanssa, ja Floor puhuu nykyään hyvinkin sujuvaa ruotsia. Kun Floor asui taannoin Suomessa, hän opiskeli suomea todella ahkerasti, mutta kieli osoittautui yksinkertaisesti liian hankalaksi. Minun kohdallani tilanne olisi aivan sama, joten aion pärjätä jatkossakin ”perkeleellä”, ”oluella” ja muutamalla muulla avainsanalla!
Entä kumpaan rajanaapuriin Ruotsilla on syvempi viha-rakkaus-suhde: Suomeen vai Norjaan?
– Se vähän vaihtelee. Jos pelataan jääkiekkoa, asiasta ei tietenkään tarvitse edes keskustella. Onko Norjalla edes jääkiekkojoukkuetta? Hah hah!
– Yleisesti ottaen voi sanoa, että ruotsalaiset pitävät norjalaisia hieman yksinkertaisina ja hölmöinä. Suomalaiset taas ovat puhumattomia jöröjukkia, ja vitsit etenevät tuttuja latuja: ”Suomalaiset ovat tyytyväisiä, kun korona alkaa hellittää, ja he voivat taas hyvällä omallatunnolla palata normaaliin viiden metrin turvaväliin.”
Olut mainittiin juuri äsken, ja Sabatonin keikoilla nautitaan mallasjuomia varsin reippaasti niin estradilla kuin yleisössäkin. Mutta kuinka monella eri kielellä osaat sanan olut?
– Todella monella, nauraa Brodén.
– 2010-luvulla Sabatonin kiertueet alkoivat venyä ja parhaimmillaan vietimme tien päällä 200–250 päivää kalenteri vuodesta. Sillä tahdilla ehtii paikkaan jos toiseenkin, ja olut on todennäköisesti ensimmäinen sana, joka pitää aina oppia uudessa maassa!
Rauhan asialla
Kuten käytännössä kaikkien rockyhtyeiden kohdalla, myös Sabatonin pari viime vuotta ovat olleet hiljaisempia rundaamisen suhteen. Bändin kulisseissa on kuitenkin tapahtunut koko ajan, ja tausta-aktiivisuuden painavin todiste on maaliskuussa markkinoille saapunut uusi studioalbumi The War To End All Wars.
Albumi ei tietenkään liity millään tavalla Euroopassa riehuvaan järjettömään sotaan, mutta kuten arvata saattaa, levyn jo viime vuonna lukkoon lyöty ilmestymisajankohta ei lopulta osunut aivan parhaaseen mahdolliseen hetkeen.
– Meidän tekstimme ovat pureutuneet ihmiskunnan sotaisaan historiaan jo yli viidentoista vuoden ajan. Olen henkilökohtaisesti hyvin kiinnostunut sotakirjoista ja -dokumenteista, mutta Sabaton ei missään nimessä ihannoi sotaa tai asetu millekään puolelle. Nämä ovat itsestään selviä asioita, sillä sota on aina hirvittävä tragedia, sanoo Brodén.
– Niin, ei kai sotaelokuvienkaan tekijöitä leimata taideteoksien vuoksi sota kiihkoilijoiksi tai pahuuden puolestapuhujiksi? Päinvastoin! Kun he tuovat esiin taistelujen kauhuja, he ovat nimenomaan rauhan asialla.
Fanit toki tuntevat yhtyeen historian ja konseptin läpikotaisin, mutta miten The War To End All Wars on otettu yleisemmin vastaan tällaisena aikana?
– Mainitsit fanit… No, he eivät tietenkään ole hylänneet meitä, ja uusi albumi nousi listaykköseksi muun muassa Ruotsissa, Suomessa, Saksassa ja Puolassa, Brodén sanoo.
– Jos silti ajatellaan vain ja ainoastaan Sabatonia eikä sotaa sen laajemmin, totta kai levy ilmestyi huonoon aikaan esimerkiksi medianäkyvyyden kannalta. Kun jokainen lehti ja televisio-ohjelma on täynnä hirveyksiä, miksi ihmeessä he haluaisivat antaa tilaa sotahistoriaan pureutuvalle rock-yhtyeelle?
Jos kuitenkin väistetään sodan pitkiä varjoja ja luodaan katse kohti Sabatonin tulevaisuutta, miltä tilanne näyttää?
– Oikein hyvältä. Korona tuntuu viimein hellittävän otetta, ja me aiomme kiertää ahkerasti. Ruotsin-rundi saa ensin seuraa kesäfestareista ja pitkästä USA:n-kierroksesta. Ensi vuonna on puolestaan luvassa muun muassa mittava Euroopan-kiertue, ja sehän päättyy kahteen isoon Suomen-vetoon!
Teksti: Timo Isoaho
Lue koko haastattelu Soundista 4/22.
