Arvio: Arch Enemy on hionut Deceiversillä perussoundinsa liki täydelliseksi – yksi ilahduttava yllätyskin on mukana

Arch Enemy
Deceivers
Century Media

Arch Enemyn faneille voi tulla yllätyksenä kuulla Alissa White-Gluzin puhdasta laulua Deceiversin avaavalla Handshake With Hellillä. Kokeilu on kuitenkin onnistunut. White-Gluzin monista metallisolisteista poikkeava pop-tyylinen ilmaisu luo biisiin kiinnostavaa kontrastia. Muilta osin Deceivers on melkein liiankin tuttua ja turvallista Arch Enemya. Mutta mitäpä sitä muuttamaan toimivaa reseptiä.

Deceiversin biisit kunnioittavat metallin perinteitä ja äänimaailma on modernin raskas. Sävellykset ovat kauttaaltaan erittäin hyviä, eikä mukaan ole mahtunut yhtään filleribiisiä. Välillä vanhoja metallikaavoja tosin seurataan vähän liiankin tarkkaan, sillä yksi Handshake With Hellin osa muistuttaa epäilyttävän paljon Yngwie Malmsteenin As Above, So Belowia.

Toisaalta olisi voinut ollut kiinnostavaa kuulla Handshake With Hellin puhtaan laulun lisäksi muitakin uudistuksia Arch Enemy -soundiin, mutta kun bändin peruselementit ollaan Deceiversillä onnistuttu hiomaan niin lähelle täydellisyyttä, on ruotsalaisten lähestymistapa ehkä sittenkin ollut oikea.

Will To Powerista (2017) asti bändiin kuulunut Jeff Loomis lukeutuu ehdottomasti metallin parhaisiin soolokitaristeihin.