Monista taidetripillä, popmatkalla tai muuten vaan sekaisin olevista maanmiehistään poiketen Ruotsin Arch Enemy takoo edelleen rautaa antaumuksella. Toki senkin death on karissut harmonioiden tieltä, mutta Arch Enemy tuskin kadottaa aggressiivisuuttaan ikinä. Bändihän on Michael Amottin, entisen Carcass -kepittäjän pakopaikka huomattavasti usvaisemmin riffittelelvältä Spiritual Beggarsilta.
Arch Enemyn ominaispiirteenä ovat edelleen pitkät kitarasoolot. Niillä se tasapainottaa deathiään perinnehevin suuntaan. Kuten edelliselläkin levyllä soolot on sovitettu oivasti: esimerkikisi The Immortalin tilutuksen taustalla kuullaan aito moshpart. Lähestymistapansa ansiosta Arch Enemy on kovaa vauhtia nousemassa yhdeksi naapurin tärkeimmistä death-orkestereista. Samalla se kuitenkin vastaa melolinjoille suunnanneiden maanmiestensä haasteisiin.
ARCH ENEMY: Burning Bridges
Arvio julkaistu Soundissa 08/1999.
Kirjoittanut: Antti Mattila.
Monista taidetripillä, popmatkalla tai muuten vaan sekaisin olevista maanmiehistään poiketen Ruotsin Arch Enemy takoo edelleen rautaa antaumuksella. Toki senkin death on karissut harmonioiden tieltä, mutta Arch Enemy tuskin kadottaa aggressiivisuuttaan ikinä.
Arvio
ARCH ENEMY
Burning Bridges
Century Media
Burning Bridges
Century Media
