Arvio: Viikatteen uutuus on todellakin askel oikeaan suuntaan – tuttuun tyyliin on tuotu tervetulleita lisukkeita

Arvio julkaistu Soundissa 3/2023.
Kirjoittanut: Vesa Siltanen.

Arvio

Viikate
Askel
Universal

Viikatteen tunnistettava tyyli puhutteli jo Noutajan valssi -debyytillä (2000) ja allekirjoittaneelle yhtyeen soundi ja ote huipentuivat Marraskuun lauluja I -albumilla (2007). Sen jälkeiset levyt eivät ole saaneet läheskään yhtä kovaa riemastusta aikaiseksi. Yhtye on toki pysynyt tyylilleen uskollisena, mutta alkanut polkea paikallaan ja toistamaan itseään hieman liikaa. Tähän lähtökohtaan peilaten kuulostaa Askel ilahduttavan raikkaalta, vaikkei järisyttävän suuria muutoksia linjaan olekaan tehty.

”Viikate goes disco!” pulpahtaa ensimmäisenä mieleen, kun avausralli Kavaljeeri kajahtaa korville. No, ei nyt ihan sentään, mutta jostain samasta tanssijalkaan vipinää saavasta lähteestä on taidettu imeä inspiraatiota kuin vaikkapa Ghost, joka tulee vahvimmin mieleen Tumman tiedon lähde -kappaleesta. Koskettimet ovat myös saaneet yhä enemmän tilaa äänimaisemassa ja ne myös istuvat sinne hyvin, eritoten menevimmissä biiseissä.

Jo ensimmäinen läpikuuntelu jätti hyvän maun suuhun ja joka kuuntelukierroksella pintaan nousee uusia vivahteita ja sävyjä, jotka vahvistavat hyvää ensivaikutelmaa entisestään. Askeleessa on sopivassa suhteessa tuttua viikatemaisuutta ja piristävän tuoretta energiaa.

Lisää luettavaa