ED HARCOURT: Here Be Monsters

Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2001.
Kirjoittanut: Tero Alanko.
Ensimmäinen kurkistus brittiläisen Ed Harcourtin maailmaan oli viime vuonna ilmestynyt lyhykäinen Maplewood-levy. Kuuden kotiäänityksen karhea, mutta äärettömän intiimi tunnelma ja Harcourtin tukahduttamaton tulkintatapa antoivat lupauksen ainutlaatuisesta lahjakkuudesta.

Arvio

ED HARCOURT
Here Be Monsters
Heavenly

Ensimmäinen kurkistus brittiläisen Ed Harcourtin maailmaan oli viime vuonna ilmestynyt lyhykäinen Maplewood-levy. Kuuden kotiäänityksen karhea, mutta äärettömän intiimi tunnelma ja Harcourtin tukahduttamaton tulkintatapa antoivat lupauksen ainutlaatuisesta lahjakkuudesta. Tom Waitsin balladityylin ilmiselvän vaikutuksen lisäksi levyn päällimmäisiä luonteenpiirteitä olivat ronskisti pumppaava rytmiikka sekä liki jokaista laulua koristaneet mariachi-trumpetit.
24-vuotiaan laulunkirjoittajan ja multi-instrumentalistin Here Be Monsters -esikoisalbumin on tuottanut Death In Vegas -tuttu Tim Holmes, joten levyn tummanpuhuvassa yleisilmeessä ei ole ihmettelemistä. Tällä kertaa Tom Waits -vaikutteet eivät ole yhtä pinnassa kuin Maplewood-kiekolla, mutta monen kappaleen poljento on yhä kuin New Orleansin katusoittajilla eikä Here Be Monsters -levylläkään kursailla torvisovitusten kanssa. Useimmiten puhaltimet alleviivaavat atmosfääriä herkästi ja mietteliäästi, mutta esimerkiksi God Protect Your Soul -kappaleen finaalissa trumpettien ääni repii ilmaa todella terävästi. Albumin instrumentaaliosuuksista tulee toistuvasti mieleen avaruusjazzin sijasta suistobluesiin hurahtanut Talk Talk.
Here Be Monsters -albumin useimpien kappaleiden melodiasoittimena ja selkärankana on Ed Harcourtin pienestä pitäen soittama piano ja ne kaikki pystyy esittämään mies ja soitin -periaatteella baarin nurkassa. Melodisimmillaan levy on Birds Fly Backwards -kappaleen kertosäkeessä ja herkimmillään perinteisessä pianoballadissa Like Only Lovers Can. Albumin toinen ääripää on Beneath The Heart Of Darkness -tarinan kakofonian partaalla kuulijoita pelotteleva instrumentaaliosuus.
Ed Harcourt on onnistunut luomaan hienon moodin jokaiseen esikoislevynsä sävelmään. Here Be Monsters on niin rikas kokonaisuus, että toistaiseksi on mahdoton sanoa, puuttuuko täysistä pisteistä jotain vai avautuuko albumi täysin vasta ajan myötä. Ainakin vielä sekä Hanging With The Wrong Crowd – että Apple Of My Eye -kappaleiden tulkinnoista tuntuvat läheisemmiltä originaalit neliraitaversiot. Silti Here Be Monsters on selvästi vuoden paras singer/songwriter-levy tähän mennessä. 

Lisää luettavaa