EGOTRIPPI: Moulaa! – B-puolia ja harvinaisuuksia

EGOTRIPPI
Moulaa! - B-puolia ja harvinaisuuksia
Zen Garden

Egotrippi tekee väljästi pakatulla tuplallaan Kentiä sikäli, että Moulaa! koostuu pääosin bändin pikkulevyjen kakkos- ja kolmosbiiseistä. Kuten monesti aiemminkin on nähty, on tämänkaltaisella koosteella omat hyvät, mutta myös huonot puolensa. Positiivista on se, että biisit tavallaan ”pelastuvat” singlejen unohduksesta täydentämään ennenjulkaisemattomien laulujen kera tekijöidensä taiteellista kokonaiskuvaa. Haittana taas on lähinnä se, että vaikka pikkukiekkojen lisäraidat mahdollistavat monenmoisia kokeiluja, niin itse biisit eivät välttämättä ole kovinkaan hyviä. Moulaa! -paketin kaltaisten yhteenvetojen kirjavuus tulee joka tapauksessa taattua.
Egotrippi aloittaa tuplan cover-putkella, jonka ensimmäinen on Tuomari Nurmion tribuuttilevylle tehty sähäkkä Viiniä! Malja marttyyreille. Kokonaan ennenjulkaisematon Leijat on lauluosuudeltaan liikaa yrittävä uusinta Simon Dupree & The Big Soundin ja Kirkan 60-lukulaisesta hitistä. Jos sä lähdet pois on kuin onkin kuninkaallisen tason Chicago-siirappia, jonka Egotrippi onnistuu The Byrds -kitaroineen muuttamaan joten kuten siedettäväksi. Tavarat autoon soi vähäkitaraisen niukkana ja kokeilevana ja itse Moulaa! on kuin onnentoivotus juuri 30 vuotta täyttäneelle lotolle. Ensimmäisen levyn lainaosasto täydentyy Nylon Beatin Ankkurinappi-muunnoksella Naparengas ja Cliftersin Hyvä bore -viisulla.
Poika kalpea tulkittuu puhtaana accappellana ja Tällaisena iltana saadaan sekä akustisena duoesityksenä että koko bändin lähes Big Star -henkisesti soittamana kasiraitademona. Moulaan! kansilipukkeesta unohtunut Posteljooni on kaunista ruikutusta Arttu goes kapakka -miksauksena.
Moulaa! on siis taatusti monipuolinen ja sinänsä virkistävä kuva Egotripin kääntöpuolesta. Tämän rinnalla on täysin sivuseikka minkä vuoksi b-puolet ja harvinaisuudet on levitetty kahdelle puolituntiselle cd:lle.