HOT CHIP: The Warning

Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2006.
Kirjoittanut: Tero Alanko.
Lontoolaiset veijarit jatkavat toisella albumillaan siitä, mihin Coming On Strong -kiekolla (2004) jäivät. Viisikko kauhoo popmusiikin valtavasta puffetista lautaselleen kasarielektroa, hip hop -rytmejä, indiepörinää ja Brian Wilsonin hiekkalaatikolta haiskahtavia nokkeluuksia. Kaiken aikaa kyse on kuitenkin helposti sulatettavasta popista eikä kummallisuuden tavoittelusta.

Arvio

HOT CHIP
The Warning
Capitol

Lontoolaiset veijarit jatkavat toisella albumillaan siitä, mihin Coming On Strong -kiekolla (2004) jäivät. Viisikko kauhoo popmusiikin valtavasta puffetista lautaselleen kasarielektroa, hip hop -rytmejä, indiepörinää ja Brian Wilsonin hiekkalaatikolta haiskahtavia nokkeluuksia. Kaiken aikaa kyse on kuitenkin helposti sulatettavasta popista eikä kummallisuuden tavoittelusta.

Synteettisiä soundeja ja oikeaa soittoa saumattomasti sotkeva Hot Chip ei pyri musiikissaan kerrostaloja kaatavaan jytkeeseen. Se tekee The Warning -levystä mukavaa kuunneltavaa, mutta myös aika helposti taustalle unohtuvan. Ikuiseksi lupaukseksi jääneestä The Beta Bandista muistuttavan Over And Over -singlen kaltaisia takiaisia saisi mukana olla enemmänkin.

Vaatimattomuus ja vähäeleisyys ovat kovin harvoin pop-artistien parhaita avuja – kysykää vaikka Gnarls Barkleylta. Vaikka upeasti rakennettu Look After Me -tunnelmointi viehättää juuri huolellisen mutta säästeliään sovituksensa vuoksi, niin liian usein omat ajatukset ovat äänekkäämpiä kuin Hot Chipin musiikki.

Lisää luettavaa