JOHNNY CASH: American III: Solitary Man

JOHNNY CASH
American III: Solitary Man
American

Maineikkaan raskaamman rockin tuottajan Rick Rubinin olohuoneessa ja Johnny Cashin mökillä äänitetty American Recordings -albumi toi aina mustiin pukeutuvan miehen aivan uuden yleisön tietoisuuteen. Levyn myötä monet nuoret rock-musiikin ystävät saivat ensimmäistä kertaa kosketuksen Johnny Cashin maailmaan, jossa "ei tanssita, kerrota vitsejä tai käytetä liian piukkoja pöksyjä.". Solitary Man on kolmas osa American Recordingsin (1994) ja Unchainedin (1997) aloittamassa trilogiassa. Kahdella ensimmäisellä levyllä Johnny Cash on omien laulujensa lisäksi tulkinnut muun muassa Leonard Cohenin, Tom Waitsin, Danzigin, Soundgardenin ja Tom Pettyn musiikkia. Tällä kertaa Cashin kunnioituksen kohteena ovat esimerkiksi U2:n One, Nick Caven The Mercy Seat, Tom Pettyn (taas!) I Won't Back Down sekä tietenkin Neil Diamondin Solitary Man.
Amerikan Kari Tapio on syntynyt vuonna 1932 ja levytti ensimmäisen singlensä jo 45 vuotta sitten. Kun Elvis kiipesi lavalle Las Vegasissa, Johnny Cash esiintyi Folsomin ja San Quentinin vankiloissa. Vaikka nuorempana mies ryyppäsi, tappeli, rikkoi hotellihuoneita ja leikki pyssyillä, niin telkien takana hän ei ole elämänsä aikana ollut kuin vain pari päivää. Se ei tietenkään vaikuta Cashin sanojen painavuuteen tai esitysten uskottavuuteen.
Taas kerran Johnny Cash on tehnyt muiden lauluista täysin omiaan. Tulkintojen lopullisuudessa on jotain samaa kuin korkeimman oikeuden päätöksissä. Niihin on kertakaikkiaan mahdoton puuttua. Erityisesti kolmen biisin nippu, jossa Johnny Cash ensin pyytää ystäväänsä pelastamaan itsensä pimeyden voimilta (Will Oldhamin aka Bonnie 'Prince' Billyn I See A Darkness), sitten kuvailee kuolemantuomitun tuntemuksia (The Mercy Seat) ja lopuksi pyytää neitoa laskeutumaan vierelleen kiviselle pellolle (David Allan Coen Would You Lay With Me?), on sekä psyykkisesti että fyysisesti täysin vastustamatonta tavaraa. Cashin omista kappaleista omaelämäkerrallinen Country Trash ja viulujen varassa svengaava yllättävät rohkenemalla olla liki hauskoja esityksiä. Nuoremman polven muusikoista ovat tällä kertaa saaneet kunnian osallistua Johnny Cashin levyn nauhoituksiin Sheryl Crow (taustalaulu ja harmonikka) sekä Teenage Fanclubin Norman Blake (kitara).
Rick Rubinin tuottama American Recordings -trilogia on kuin musiikiksi muutettu Clint Eastwoodin Armoton. Johnny Cashin karhumaisessa karismassa on jotain yhtä vilpitöntä kuin Juha Miedon käsityksessä ikuisesta rakkaudesta ja suoraselkäistä kuin Radiopuhelimien Oulu on kaupungin nimi -albumissa. Jos Johnny Cashin tummalla baritonillaan tulkitsemat saarnat rakkaudesta ja elämän rajallisuudesta eivät kouraise sydämestä, niin miehellä on oltava ongelmia tunne-elämänsä kanssa.