NICKELBACK: The Long Road

NICKELBACK
The Long Road
Roadrunner

Nickelback jatkaa kolmannella hittialbumillaan ansiokasta tyhjien tynnyrien kolistelua. Kanadalainen myyntitykki jyrää aiempien levyjensä veroisesti ja hieroo tyytyväisenä käsiään matkalla pankkiin. Yhdenlaisen pyhityksen Nickelbackin syvälle aikuiseen "jytä"makuun iskevä keskitien rock sai, kun Carlos Santana kelpuutti Chad Kroegerin vokalistivieraakseen viimeisimmälle tähtikylläiselle viihdelevylleen Shamanille.

The Long Road on ehdottomasti pitkä tie. Aivan kuin Nickelback olisi alun perin aikonut tehdä yhden kappaleen käsittävän teema-albumin, mutta päättikin viime hetkellä pätkiä raidan yhteentoista osaan. Flat On The Floor hyökkää päälle täydellä höyryllä eikä Nickelback anna kuulijalle mahdollisuutta nousta ylös ennen levyn päättymistä. Biisit runnotaan grungea kauniisti muistellen väellä ja voimalla ja Chad Kroeger ärjyy kaiken tasapäisen "rankasti" ja "tunteikkaasti". Because Of Youlla Nickelback kuvittelee jopa olevansa metallibändi.

The Long Road on sinänsä hyvin toimivaa rockin alhaisimpien yhteisten nimittäjien varaan rakennettua takomista. Taitavassa tylsyydessään Nickelback on jopa pahempi kuin Bon Jovi – kuin hard rockin The Rutles, joka on varmuuden vuoksi riisuttu paljaaksi kaikesta huumorista.