WIGWAM: Being

Wigwamin vuonna 1974 ilmestynyt Being saattaisi olla terveellistä kuultavaa kaikille niille, jotka ovat sitä mieltä, että Manic Street Preachers heittää uusimmalla albumillaan tiukkaa yhteiskuntakritiikkiä. Niinhän se toki heittääkin, mutta ei sentään kehoita meitä tuhoamaan autojamme, käsiämme, vuosiansioitamme, aterioitamme ja kotejamme (puhumattakaan huvilasta, huonekaluista, huvijahdista, vaimosta ja lapsista), jonka jälkeen emme sittenkään ymmärtäisi mihin sodassa on totuttava.
Kun tämä kaikki esitetään vielä englannin kielellä, ei liene mikään ihme, ettei Wigwamin levy tavoittanut ilmestyessään Gary Glitterin kamoonkamoon-lyriikkaan tottunutta suurta yleisöä tai ettei sen konserteissa käynyt samaa väkeä, joka kansoitti Hurriganesin tai Hullujussin keikkamestat. Ja jos joku sinne joskus eksyi, tuli hän paikalle todennäköisesti siksi, että oli kuullut Jukka Gustavsonin soittavan urkuja niin nopeasti, ettei hänen sormiaan pystynyt näkemään.
Being oli nimenomaan Gustavsonin ideoima levy ja suurin osa sen kappaleista hänen säveltämiään ja sanoittamiaan. Jim Pembroke sai albumille vain kaksi laulua ja Pekka Pohjola yhden (plus yhden Gustavsonin kanssa tekemänsä). Tässä piilee yhtä aikaa Beingin heikkous ja sen voima. Satiiri on vaikea tyylilaji ja Gustavsonin moniselitteinen, välillä jopa tajunnanvirtamainen lyriikka tekee sen vieläkin vaikeammaksi. Toisaalta, jos siihen jaksaa perehtyä, kuulijalle aukeaa taatusti kiehtova ja antoisa löytöretki ihmiseen, joka kätkee oman edun tavoittelunsa poliittisiin ideologioihin, uskontoihin ja muuhun tietoiseen sumuverhoon. Musiikillisestikaan Being ei ole maailman helpoin levy, mutta siihen puoleen pääsee kuitenkin paljon helpommin sisälle kuin teksteihin, ja tämä uusi cd-versio tekee kuuntelukokemuksen vieläkin nautittavammaksi. Alkuperäisen vinyylin paikoin piinallinen suttuisuus on tipotiessään ja parhaiten remasteroinnin onnistuminen tulee esille Pekka Pohjolan basson soiton kohdalla. Ensimmäistä kertaa kuulemme kuinka hän tässä sessiossa todella soitti.
Being kuulostaa yli neljännesvuosisata ilmestymisensä jälkeen yllättävän tuoreelta. Ja sen teemathan ovat edelleen valitettavan ajankohtaisia. Pieni vähemmistö riistää oman hyvinvointinsa nimissä häikäilemättä suurta enemmistöä ja poliittiset valtarakenteet ovat ennallaan. Matti Ahde kestittää Veikkaus Oy:n luksushiihtomajoissa lehtien päätoimittajia lottoajien kustannuksella ja työttömyyspäivärahan verotettavalla osuudella ostetaan taisteluhelikoptereita. Kuuleeko kukaan vieläkään Jukka Gustavsonia joka laulaa: "antakaa tietojen tulla korviinne, niin tekin kuulutte niihin, jotka saavat ajatuksia."