Progemetallisuuruus Dream Theater -rumpali Mike Portnoy sanoo tuoreessa CBC:n haastattelussa, ettei bändi ole koskaan kosiskellut massoja, minkä vuoksi vuonna 1992 ilmestyneen Images and Words -pitkäsoiton menestys maistui sitäkin paremmalta. Toisaalta se, että kakkoslevystä tuli bändin kaupallisesti menestynein, asetti myös paineita.
”90-luvu oli rankkaa aikaa ja meillä kävi tuuri tämän yhden biisin (levyn johtosingle Pull Me Under, joka on bändin ainoa singlelistan top kymppiin noussut kappale) ja yhden kultaa myyneen levyn kanssa. Meitä onnisti, mutta saman toisintaminen osoittautui hankalaksi”, Portnoy toteaa.
”Meitä ei ole tarkoitettu radiobändiksi. Meitä ei ole tarkoitettu radioon tai MTV:lle. Se oli yksittäinen onnenpotku. Sitä seuraavilla levyillä huomasimme, että levy-yhtiö halusi joka kerta uuden hittisinkun. Mutta ei meitä ollut tarkoitettu siihen.”
Portnoy myöntää bändin taipuneen levy-yhtiön painostuksen alla, kunnes kamelin selkä katkesi vuoden 1997 Falling into Infinityllä.
Lue myös: ”Olemme pikkuhiljaa vasta pääsemässä vauhtiin!” – haastattelussa Dream Theater
”90-luvun lopulla huomasimme, että levy-yhtiö ei joko antanut meidän tehdä, mitä haluamme, tai alkoivat tuoda mukaan ulkopuolisia tyyppekä tekemään kanssamme lisää hittejä. Teimme Falling into Infinityn ulkopuolisen tuottajan (Kevin Shirley) ja biisintekijän (Desmond Child) kanssa ja se floppasi. Fanit eivät tunteneet siihen yhteyttä. Se tuntui itsensä myymiseltä”, Portnoy sanoo.
”Sen jälkeen olin turhautunut ja halusin lopettaa. ’Miksi teemme tätä, jos emme voi tehdä sitä omilla ehdoillamme?’ ajattelin. Lopulta löimme nyrkin pöytään ja sanoimme levy-yhtiölle ja managerillemme, että jos haluatte, että bändi jatkaa, teidän täytyy mennä pois tieltämme. Antakaa meidän tehdä sellainen levy, jonka me haluamme tehdä. Ja niin me teimme Metropolis Pt. 2: Scenes from a Memoryn 1999 ja siitä tuli levy, joka – jälleen kerran – pelasti meidät.”
Lue myös: Paluun Dream Theateriin tehnyt Mike Portnoy erostaan: ”Tiedän, että satutin heitä”