Kanadan energiarokkarin uusi levy lähtee käyntiin siihen malliin, että odotukset ovat kovat. Noinko Danko Jones olisi panostanut tykkiin bändisointiin luottamisen sijasta biisinkirjoitukseen sen laatuisesti, että kotikuuntelukin olisi mielekästä.
Kyllä ja ei. Alkukolmikko What You Need, Diamond in the Rough ja Everyday Is Saturday Night on nimittäin parasta, mitä levyllä on tarjota. Loppulevy etenee muutamia hetkiä lukuun ottamatta aika perustuuttauksen merkeissä. Siinä ei ole isommin vikaa, ja toki Dankon yhtye on sen verran jykeväksi hioutunut masiina, että se jyskii vetävästi vaikka yhtä sointua jauhaen.
Sanoituksissa homma luiskahtaa vähän inhan kiimaisuuden puolelle. Kuulijaa tsemppaavat ja rockin riemua käsittelevät tekstit tuntuvat luontevammilta, ja ainakaan ne eivät aiheuta myötähäpeää.
Leo Rising on tavallaan takuuvarmaa korkeaoktaanirockia, joka on totutusti omimmillaan livetilanteessa. Positiivista on, että sävellyksistä löytyy jonkin verran kestävämpääkin ideaa. Muutaman biisin melodisissa c-osissa olisi ollut ainesta mainioiden biisien keskussäveliksi, mutta Jones on polkunsa valinnut: jytisevää rynkytystä pitää rockin oleman.
