Arvio: My Dying Bride on edelleen puhdasoppinen doom metal -bändi parhaasta päästä

My Dying Bride jatkaa riisutulla soundipolitiikalla. Uuden levyn soundit ovat samaan tapaan kirkkaat ja selkeät kuin edeltäjälläänkin ja tuo musiikin tavattoman lähelle kuin kietoakseen kuulijansa lohdulliseen ja rauhoittavaan syleilyyn. Samalla bändi tulee osoittaneeksi, miten hienoja sävellykset ovat jo itsessään. Ne eivät tunnu kaipaavan kummoisiakaan koristeita tehdäkseen vaikutuksen.
Mutta jotakin on myös muuttunut. Tuotannon rinnalla myös A Mortal Bindingin kappaleet ovat riisutumpia ja näin ollen suoraviivaisempia kuin parilla edellisellä levyllä. Lisäksi viulun roolia on vähennetty, mutta instrumentin puhdas ja kaihoisa ääni on tehokas tunnelman luoja. Laulaja Aaron Stainthorpe käyttää uutuudella myös örinälaulua, joka ei istu kovin luontevasti My Dying Briden nykyisiin kappaleisiin ja pikemminkin syö sävellysten synkeää tehoa. Sen sijaan puhdas laulu pystyy alleviivaamaan hienosti yhtyeen välittämiä raastavia tunteita. Kappaleet nojaavat pitkälti laulu- ja kitaramelodioihin, joiden välinen yhteys muodostaa huikaisevan kokonaisuuden.
Ja vaikka doomista on kysymys, My Dying Bride on joskus soittanut hitaamminkin. Tämä ei kiusaa lainkaan, sillä ytimessään yhtye on edelleen puhdasoppinen lajityyppinsä edustaja parhaasta päästä.