GARY JULES: Trading Snakeoil For Wolftickets

Arvio julkaistu Soundissa 02/2004.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Kansikuvallaan Don McLeanin American Pie -levyä varioiva Trading Snakeoil For Wolftickets on amerikkalaisen Gary Julesin kakkoslevy.

Arvio

GARY JULES
Trading Snakeoil For Wolftickets
Sanctuary

Kansikuvallaan Don McLeanin American Pie -levyä varioiva Trading Snakeoil For Wolftickets on amerikkalaisen Gary Julesin kakkoslevy. Kun Cat Stevensin Tea For The Tillerman on Julesin mielestä kaikkien aikojen paras albumi, niin ei ole mikään yllätys, että käsillä on varsin perinteistä singer-songwriter-materiaalia. Jules luo pienimuotoista 2000-luvun folkia, jonka akustinen yleistunnelma saa mausteikseen ripaukset koneistettuja rytmejä ja hillitysti tapailtuja sähkökitaroita.

Albumin käynnistävällä Broken Windowlla lauluharmoniat tuovat mieleen Crosby, Stills, Nash & Youngin. DTLA pelaa sähköisellä groovella, mutta Umbilical Townin akustiset kitarat tulevat kuin Bob Dylanin It's All Over Now, Baby Bluelta. Mandoliini ja huuliharppu elävöittävät folkvalssista The Princess Of Hollywood Waytä ja sähköinen slidekitara Patchwork Gtä.

Levyn kaupalliseksi täkyksi ja koneistettua piiloraitaa edeltäväksi viralliseksi päätökseksi on sijoitettu piano- ja jousisäestyksineen muusta materiaalista erottuva versio Tears For Fearsin Mad Worldistä. Englannin singlelistan ykkössijalle viikkokausiksi juuttunut tulkinta tuli alunperin tunnetuksi Donnie Darko -elokuvan soundtrackillä, jonka originaalimusiikista vastasi Trading Snakeoil For Wolfticketsin tuottanut Julesin lapsuudenystävä Michael Andrews.

Lisää luettavaa