JANOVE OTTESEN: Francis´ Lonely Nights

Päähän liimana tarttuvan torviriffin, haamumaisesti viheltävän syntikan ja kolkuttavan, sitten äkisti herkistyvän pianon sävyttämä Black & White Movie on niin upea rock-laulu, että pelkästään sen perusteella voi povata hyvää jatkoa Janove Ottesenille. Norjalaisnoviisin Francis' Lonely Nights ei muualla saavuta ihan niin huimia huippuja, mutta hieno levy se ehdottomasti on. Varsinainen moka on oikeastaan vain paikoin käytetty, tyyliin sopimattomasti muovinen konerumpukomppi. Onneksi se enimmäkseen hautautuu pedal-steelin, torvien, sähköpianon, urkujen tai persoonallisesti toteutettujen jousien värittämään kokonaisuuteen.

Francis' Lonely Nights -levyn linjaa voi kuvata folk-rockiksi. Hirteen päättyvä, katkeransuloisia lauluharmonioita sekä askeettista banjoa tarjoileva Neighbour Boy paljastaa puhtaan folkinkin olevan hanskassa. Kauttaaltaan mehevästi akustista kitaraa ja vähän huuliharppuakin soittavan Ottesenin pop-sensibiliteetti nousee silti päällimmäiseksi. Rikkaat melodiat ja omat sovitukset kertovat kehittyneestä dynamiikantajusta. Miehellä on myös miellyttävä ääni ja hän laulaa oma-kohtaisilta kuulostavat tarinansa varmasti.