Elettyä elämää takana pian 40 vuotta, mutta hyytelöitymisen merkkejä ei näy missään. Immolationin omaehtoinen ja tinkimätön death metal pysyy korkealaatuisena ja uniikkina muotituulista riippumatta.
Basisti-laulaja Ross Dolanin täsmällisesti ja vihaisesti tiputeltu örinä on huippukuosissa. Robert Vignan kuusikielisestä salamoi synkeää, ennakoimattomasti mutta tyylitajuisesti loihdittua riffitulta ja teräviä liidejä. Ja sitten on Steve Shalaty, kekseliäiden komppien ja oivaltavien fillien erikoismies, jonka tatsi on iso osa jenkkien nykysoundia.
Descent on alusta loppuun silkkaa tummaa timanttista kuolomyräkkää. Heikkoja biisejä ei ole päästetty läpi. Erikoismaininnan saakoon Bend Towards the Dark, täydellinen esitys siitä, mitä Immolation parhaimmillaan on: äkäisenä riehuvaa hallittua kaaosta jylhiin hitaampiin maalailuihin yhdistettynä.
Koskettimien ja kitaran varassa tunnelmoitu instrumentaali Banished rauhoittaa menoa hetkeksi, kunnes levyn sinetöivä nimibiisi pääsee valloilleen. Immolation ei ole helpointa kuunneltavaa, mutta ymmärtäväisille korville on jälleen tarjolla herkullista kuolonamia.
