Kurjillakin asioilla on joskus yllättäviä bonuksia. Beirut syntyi aikanaan Zach Condonin pahoista univaikeuksista. Nyt on takana jo useita hienoja levyjä, joilla monenlaiset eurooppalaiset ja maailmanmusiikin tyylit sulautuvat indierockiin, painotukset vain ovat vaihdelleet.
Artifacts ei oikeastaan kerro, missä Condon juuri nyt menee musiikillisesti, koska kyse on pitkästä kaksoisalbumista, joka koostuu ensimmäisestä ep:stä Lon Gislandista sekä harvinaisista b-puolista ja varhaishistorian kokonaan julkaisemattomista biiseistä. Kaikki uusiksi miksattuina ja masteroituina.
Mutta maksaako se vaivan? Kyllä. Vaikka matsku on sekalaista, tietty ajattomuus ja mihinkään lukittumattomuus tekevät levyn hyvin kuuntelua kestäväksi. Condonilla on mukavan rento laulutapa ja haikean filosofinen ääni.
Laaja skaala yltää My Sailsin vähäeleisen maanläheisesti haitarin keinuttamasta merimiesrallista Le Phare du Cap Bonin täysiveriseen indie-estetiikkaan ja Sicilyn simplistiseen syntikka/rumpukone-töksötykseen. The Long Island Sound kuulostaa siltä kuin kävelisi 60-luvun Long Islandilla pyhäpäivänä jäätelöä syöden. Multi-instrumentalisti Condonin pääsoitin on trumpetti ja juuri se, usein muilla torvilla vahvistettuna, on Beirutin salainen ase. Etenkin mariachi-tunnelmat ja vanhan liiton soittokunnat vetävät selvästi Condonia puoleensa.
