QUINTESSENCE: Talk Less Listen More

Musiikillisten kertaustyylien kultakaudella voi vain alistuneena odotella, että mistä se seuraava "nu" mahtaa esiin pompata. Tuon trendileimasimen vaaravyöhykkeessä on myös jazzia, soulia ja uusia tanssirytmejä sekoittava helsinkiläinen Quintessence – siitä huolimatta että on päätynyt nimeen, jonka alla tehtiin 70-luvulla aivan toisenlaista musiikkia.

Quintessencen eduksi on sanottava, että vaikka joukkue operoikin alueella, jossa olisi mediaseksikkäintä ilmoittaa olevansa jonkinlainen (sisällön)tuottajien ja DJ:iden muodostama kollektiivi, kyseessä on ihan rehellinen bändi. Toki vokalisti Emma Salokosken, trumpetisti Verneri Pohjolan, kosketinsoittaja Tuomo Prättälän, kitaristi Aki Haaralan, basisti Heikki Laineen ja rumpali Mikko Kaakkuriniemen rinnalla esiintyy tällä kelpo debyytillä myös vierailijoita, mutta albumi nojaa pääosaltaan sujuvan yhteissoiton vapauttavaan riemuun ja soundiin. Koneiden hyödyntämistä musiikin teossahan nyt ei kai pahimpien metallitollojen lisäksi ole kukaan enää kymmeneen vuoteen kehdannut vierastaa, mutta toistaiseksi masiinoita ei saa svengaamaan kimpassa samalla tavalla kuin pitkään yhdessä treenikämpän ilmaa hengittäneitä ihmisiä.

Muilta mitään pois ottamatta liekin aiheellista nostaa esiin paitsi leppeästi groovaavat Prättälä ja Kaakkuriniemi, myös pysäyttävän kauniita trumpettilinjoja loihtiva Pohjola. Häntä kuunnellessa mieleen nousevat ne tutut omenat, puut, etäisyydet ja putoamiset. Liiankin helppoa on niin ikään yhtyä joka paikasta kaikuvaan kuoroon, joka ylistää Emma Salokoskea. Hänen pehmeän, puhtaan ja vaivattoman laulun puuttuessa biiseihin ei pääsisi uimaan sisään näin helposti. On ilmiselvää, että neidolle tulee parin seuraavan vuoden aikana vientiä.

Ehjän Talk Less Listen Moren arvoa nostaa se, että kyseessä on Quintessencen ensimmäinen täyspitkä. Siinä missä viimevuotinen White Light -ep antoi odottaa kalseampaa ilmaisua, yllättää albumi luonnonmukaisella otteellaan. Ketään sen sijaan tokko yllättää, että Don Johnson Big Bandin upean Tommy Lindgrenin sanamorsetus nostaa myös Talk Less Listen Moren arvoa. Lopullisen hatunnoston ansaitsee äänityksestä vastaava T-mu Korpipää; eikä vähiten siksi, että miehen on nähty miksaavan Quintessenceä keikalla paidassa, jossa lukee "fuck nu".