SHINING: One One One

SHINING
One One One
Indie Rec Norway

Vaikka kannesta tulee ensin mieleen ruotsalaisen kauppaketjun urheiluvälinemainos, paljastuu kiljuvan oranssin kentän ja tyylitellyn mustan tekstin takaa norjalaista avantgardemetallia. Asialla on biisintekijä ja saksofonistilaulaja Jørgen Munkebyn joukkio, ja sehän takaa korkean laadun ja kiinnostavuuden.

Eetokselleen uskollisena Shining menee eteenpäin siitä mihin fantastinen Blackjazz (2010) jäi ja nitoo soundiinsa uusia elementtejä. Niistä päällimmäiseksi nousee kolhon iskevä, 1980-luvun poppiin viittaava rytmiikka. Öljymaan näissä piireissä onkin taidettu kokea kollektiivinen herkkä hetki Joy Divisionin äärellä, sillä jo Leprousin komea keväinen Coal tarjoili vastaavia Manchesteriin viittaavia komppeja.

One One One sisältää 36 minuuttia eksaktia sekä ehdotonta myllytystä, ja isompi annos olisikin monelle liikaa – äänikuvassa kun soi se tenorikin. Soitinhan on itsessään genrepoliiseille punainen vaate, vaikka Munkebyn tyyli toki on kehykseen sopivan väkivaltainen.

Mutta vasta aika näyttää levyn tosiarvon, sillä Shiningin matka on vielä kesken. Lopulta One One One saattaa osoittautua pelkäksi sillaksi Blackjazzin ja vielä korkeampien huippujen välillä.