WHITESNAKE: Live… In The Heart Of The City

Arvio julkaistu Soundissa 04/2007.
Kirjoittanut: Antti Mattila.
"Would I lie to you/just to get in your pants/I think so…", hersyttelee David Coverdale. Whitesnakessa on aina ollut kysymys väsymättömästä jahdista, kaadoista, jatkuvista kaksimielisyyksistä ja karismasta, joka saa naiset villeiksi ja miehet kateellisiksi.

Arvio

WHITESNAKE
Live... In The Heart Of The City
EMI

"Would I lie to you/just to get in your pants/I think so…", hersyttelee David Coverdale. Whitesnakessa on aina ollut kysymys väsymättömästä jahdista, kaadoista, jatkuvista kaksimielisyyksistä ja karismasta, joka saa naiset villeiksi ja miehet kateellisiksi.

Uudelleenjulkaisut ovat ajalta, jolloin Whitesnaken vanhempi kokoonpano saavutti kovimman suosionsa ja tuli matkansa päähän. Ennen kuin Saints & Sinners (marraskuu 1982) saatiin valmiiksi, Coverdale oli jo aloittanut bändinsä remontoinnin.

Ajan hengen mukaan julkaisutahti oli hengästyttävä. Ready An' Willing oli ilmestynyt kesäkuussa 1980, mutta Come An' Get Itin nauhoitukset osuivat heti saman vuoden heinä- ja syyskuulle sekä seuraavalle tammikuulle. Albumi julkaistiin huhtikuussa 1981. Siinä välissä, marraskuussa 1980, ilmestyi Live… In The Heart Of The City ja keikkaa tehtiin tietysti minkä ehdittiin. Tätä taustaa vasten levyjen taso on ällistyttävä.

Live… In The Heart Of The Cityllä pakataan yksiin kansiin bändin molemmat saman nimiset julkaisut, joista aiempi nauhoitettiin jo 1978. Vasta Ready An' Willingillä tasonsa löytänyt bändi on livenä pitelemätön. Varsinkin Ian Paicen rytmittämä myöhempi levy on silkkaa asiaa, kun Purple-lainat on jätetty pois ja Fool For Your Lovingin kaltaiset hitit täydentävät setin. Ei ihme, että Live… oli siihen mennessä kysytyin Whitesnake-albumi.

Come An'Get Itillä Whitesnake puree ensimmäistä kertaa koko albumin mitalla. Bluesjäänteineen, pianovetoisine rockeineen, junttaavine hitteineen ja kaihoisine huokailuineen levy vangitsee yhtyeen sielun kymmeneen ensiluokkaisen lauluun.

Whitesnaken suuruudesta kertoo, että se notkahtaa albumilla, jolta löytyvät niinkin hirmuiset raidat kuin Here I Go Again ja Crying In The Rain. Saints & Sinners on aina ollut hankalan kaksijakoinen levy. Jytänumerot osuvat kyllä maaliinsa, mutta ongelma on siinä, että parhaimmillaan bändi on ollut valovuoden edellä Saintsia. Levyn arvoa painaa sekin, että kahdesta kärkibiisistä tehtiin vielä paremmat versiot albumille 1987. 

Lisää luettavaa