Moni näki jo kymmenkunta vuotta sitten Murmur-kollektiivista ja Siniset Punaiset Miehet -duosta tutun Stöön kasvot peitettynä vaihtelemassa Pikku-Herkon kanssa absurdeja säkeitä epäsovinnaisista elämäntavoista, rintavarustuksista sekä Herkon eksessiivisestä pilvenpoltosta, ja yhtä moni jäi koukkuun. Pinkkibikinihinkkichiksi (2002), jonka tuotannosta vastasi Ceebrolisticsin RoopeK:nakin tunnettu ”supertuottaja Koksukoo”, kasvoi nopeasti kulttiklassikoksi, minkä jälkeen Stöö on ehtinyt säännöllisen epäsäännöllisesti mikrofonin ääreen. Syynä lienee Stöön takaa löytyvän Dead-O:n ura dubstepin parissa.
DJ Kridlokkin tuottama lp on Stöön tänä vuonna julkaistavista levyistä ensimmäinen, selkeälinjainen ja öinen kunnianosoitus vanhan liiton Memphis-soundille. Sen ekonomisesti kilkuttavat biitit ovat kallellaan painajaismaisen pahaenteisesti ryömivään koomaan, joka ällistytti jo tuottajan tämänvuotisella UG Sololla. Biittien kohdatessa mörinäksi ruuvatut räpit ja sisäänpäin lämpiävät läpät syntyy ainutlaatuinen jumituskokemus, joka on kokonaan oma universuminsa, aivan kuin eilispäivän veriset c-kasettiklassikot.
