Arviossa 6lack Album – jälleen kerran Eevil Stöö sanoo kaiken sanomatta oikeastaan yhtään mitään

Eevil Stöö
6lack Album
Katakombi

Nietzsche sanoi, että pimeyttä tarpeeksi pitkään tuijottaessa saattaa pimeys tuijottaa takaisin. Uskon vahvasti saman periaatteen koskevan myös Eevil Stöötä. Stöö on mystinen monoliitti, jota tuijottaessa maailmankaikkeuden salat selviävät – tai sitten kyse on vain aistiharhoista pimeydessä.

6lack Albumilla (lausutaan ”sixläck”) Stöö jälleen kerran sanoo kaiken sanomatta oikeastaan yhtään mitään. Metatasot vilisevät, kun hiihtomaskiin verhottu suomiräpin mysteerimies vetää kuulijan osaksi Stöön fantasiamaailmaa, jossa todellisuus muodostuu sanaleikeistä, kytät ovat jatkuvasti perässä ja jossa Herkko täyttää viimeinkin yhdeksän. Pehmeän Goon tuottama albumi on tyylillisesti lähempänä Saattaa olla ninjaa (2019) kuin Iso vauva Jeesusta (2016), ja kyseessä onkin Stöön kenties helpoiten omaksuttava albumi.

Erehtymätön ei Stöökään ole. Täysin turhat Itä-Stöö ja eevilstoo@gmail.com rikkovat huolella rakennetun flow’n – mutta vain hetkeksi. Albumin viimeinen kappalekolmikko, etenkin singlenäkin julkaistu Stöö laittaa haisemaan, ovat loistoesimerkkejä siitä, miten pimeydenkin keskeltä saattaa välillä nähdä valon pilkahtavan.