Tämä musiikki on puristettu suoraan rockeliitin hyväksymistä vaikutteista – tyttöbändipopista, autotallirockista, Joe Meekin viistoista tuotannoista ja Ennio Morriconen melodraamasta. Oman kierteen siihen tuovat kohtalokkaat goottisävyt. Aineksia käytetään taitavasti ja tyylikkäästi, mutta ei mitenkään ainutkertaisesti.
The Horrors -yhtyeen laulaja Faris Badwan tapasi oopperalaulaja Rachel Zeffiran yhteisten tuttavien kautta. Cat’s Eyes -projektissa he operoivat kummallekin oudolla alueella. Kaksikko onnistuu erinomaisesti tunnelman luojana ja äänikuvan manipuloijana, mutta ilman kantavia melodioita monet levyn kappaleista jäävät hahmotelmiksi.
Koskettavien balladien tekeminen on vaikeaa. Badwan ja Zeffira yrittävät urheasti, mutta jotain jää uupumaan. Turhan usein suuret tunteet alistuvat komeasti soivaksi äänitapetiksi. Lyhyen levyn nimiraita jauhaa muita kappaleita rockimmalla otteella. Sen ja Face In The Crowdin kaltaista kulkevaa poppia olisi voinut olla mukana enemmänkin.
Mukavan ominaisvärin levylle tuo se, että Faris ja Rachel laulavat suunnilleen yhtä paljon. Nick Cave -koulukunnan rocklaulun ja koulutetun sopraanon kohtaaminen sujuu ongelmitta. Tosin Rachel Zeffira käyttää ääntään maltilla ja tyytyy lähinnä hönkäilemään haaveilevasti.