KEHÄ 4: Viileää valoa

Arvio julkaistu Soundissa 10/2006.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Turun suunnalta tuleva albumidebytantti Kehä 4 koostuu ainakin osaksi 80-luvulla parit singlet julkaisseiden Metropoikien ja Yo-Yo-yhtyeen jäsenistä. Muinaiset meriitit eivät siis suoranaisesti häikäise. Tässä tapauksessa niistä ei ole ollut juuri muutakaan iloa, sillä Viileää valoa kuulostaa lähinnä kaupungistuneen kyläbändin aikaansaannokselta.

Arvio

KEHÄ 4
Viileää valoa
Plastic Passion

Turun suunnalta tuleva albumidebytantti Kehä 4 koostuu ainakin osaksi 80-luvulla parit singlet julkaisseiden Metropoikien ja Yo-Yo-yhtyeen jäsenistä. Muinaiset meriitit eivät siis suoranaisesti häikäise. Tässä tapauksessa niistä ei ole ollut juuri muutakaan iloa, sillä Viileää valoa kuulostaa lähinnä kaupungistuneen kyläbändin aikaansaannokselta.

Albumi on aikuiseksi varttunutta suomirockia, jonka on kuitenkin vaikea kuvitella puhuttelevan muita kuin tekijöitä itseään. Kehä 4 on jälleen yksi osoitus siitä, että soittotaidolla ei voida uskottavasti peittää luovuuden puutetta. Viileää valoa -levyllä yhtye näyttääkin uskovan muun muassa yhteen yleisimmistä harhaluuloista, jonka mukaan rock syntyy säröstä.

Jääsadetta-kappaleen luuttuinen keskiaikaisuus ja yhtyeen laulusolistin äänestä kuultava Ari ”Kumma Heppu” Närhen sukuinen väri ovat Kehä 4:n harvoja myönteisiä yksityiskohtia. Muutoin kylmäksi jättävä Viileää valoa on jännittävä kuin tylsän miehen keski-ikä.

Lisää luettavaa