Levyarvio: Kohtaloita ja kokemuksia lännen mailta – Aija Puurtinen sävelsi suomalaissiirtolaisten Amerikan-seikkailut levyksi

Aija Puurtinen & Brooklynin Satu
Lännen maata
Turenki

Aija Puurtisen toinen Brooklynin Satu -levytys Perttu Hemmingin finglish-lyriikan pohjalta on jos mahdollista vieläkin valloittavampi seikkailu suomalaisten siirtolaisten Ameriikan teillä. Hemmingin kielelliset oivallukset höystävät surullisia ja iloisia tarinoita juuri sopivan viehättävässä ja sujuvan ymmärrettävissä määrin. Puurtisen sävellykset näihin teksteihin ovat vallan verrattomat, ja aloituskappaleen, haikean kauniin mestariteoksen Maantien melankoliasta kulkeudutaan yhtä vakuuttavasti Michiganin Hancockin Ruotsalaisen majatalon ilakoivaan tunnelmaan ja lännenpolkan rytkeeseen. Mukaan mahtuu myös Pohjanmaan perinnettä noudattavia urkuharmoonin säestämiä hartaita hymnejä sekä villeimmillään reggaerytmiin sovitettu veijaritarina Wuhuu! Huusi Airi.

Tyylivapaudet ovat perustellut, sillä stoorit eivät rajoitu siirtolaisuuden varhaisvuosiin, vaan kuvaukset yltävät uusiin sukupolviin ja aina vuoden 1967 Rakkauden kesän vaelluksiin asti. Ajattomuus heijastuu musiikkiin, joka joustaa perinnesoundeista ja -soitinnuksista tyylitajuisen hillitysti, mutta oleellisesti sointikuvaa elävöittäen. Samaan tapaan Puurtinen sisällyttää laulutulkintoihinsa omien emootioiden varassa aidosti eläytyvää huolta ja surua mutta myös vilpittömän hyväntuulista pilkettä silmässä ja heleyttä äänessä. Lännen maata on sosiaalihistoriallisessa olemuksessaankin ensisijaisesti raikas ja viihtyisä tutkielma maastamuuttajiemme kokemuksista ja kohtaloista.