Levyarvio: Romantillinen höpöttely kuin haltiakieltä – Dino Mansikin albumin sisällä on pykälää parempi levy

Arvio julkaistu Soundissa 9/2021.
Kirjoittanut: Jari Mäkelä.

Arvio

Dino Mansik
Et koskaan oo yksin
Drink Tonight

Merkitsin aikoinaan Dino Mansikin ensimmäisen biisijulkaisun Tämä tunne mistä tiedän onko totta Spotify-suosikkeihini. Yournalist-yhtyeestä tutun Mikko M. Koskisen ja Johanna Koskimon esikoisalbumi antoi kuitenkin odottaa itseään niin kauan, että ehdin jo miltei unohtaa duon olemassaolon. Ylitsepursuilevaksi äänimaljaksi muistelemani livekeikan piti tammikuussa 2019 enteillä albumin julkaisua, mutta indiejulkaisuksi poikkeuksellisen kunnianhimoisen paketin viilaamiseen kului vielä kaksi ja puoli vuotta.

Dino Mansikin yhteydessä on mainittu islantilainen Sigur Rós. Vierasmaalaisen korvissa suomi saattaakin kuulostaa haltiakieleltä. Duon romantillisen höpöttelyn taustalla soiva musiikki on astetta konventionaalisempaa Mew- ja Magenta Skycode -osastoa. Aiemmin julkaisemattomista biiseistä Mindfuck (EHEYDY) erottuu positiivisesti joukosta.

Hieman uuvuttavaksi osoittautuvan albumin sisällä asustaa kestoltaan lyhyempi neljän tähden levy. Kokonaisuuden kannalta olisi ollut rohkea veto katkaista tarinan kaari Reginan ja Paperi T:n kombinaatiolta hauskasti kuulostavaan Voiko ikinä enää olla paremmin kuin nyt -biisiin. Sen jälkeen seuraavat kappaleet maistuvat loputtomalta epilogilta.

Lisää luettavaa