LODGER: Hi-Fi High Lights Down Low

Arvio julkaistu Soundissa 04/2004.
Kirjoittanut: Jari Jokirinne.
Ennen Doorsteps-videota ei Lodger-yhtyeestä ollut kuullut kukaan. Kun kyseinen teos meni ja voitti Oulun musiikkivideofestareitten pääpalkinnon, ihmeteltiin lähinnä sitä, miten puskista tullut nimi päihittää maamme tunnustetut huiput.

Arvio

LODGER
Hi-Fi High Lights Down Low
One Eyed

Ennen Doorsteps-videota ei Lodger-yhtyeestä ollut kuullut kukaan. Kun kyseinen teos meni ja voitti Oulun musiikkivideofestareitten pääpalkinnon, ihmeteltiin lähinnä sitä, miten puskista tullut nimi päihittää maamme tunnustetut huiput. Lopputulos alkoi vähitellen tehdä Lodgerille karhunpalvelusta – pääasia eli musiikki uhkasi jäädä paitsioon. Mutta tuskin jää enää. Hi-Fi High Lights Down Low on hieno debyytti, mutta vielä suurempi huomio kiinnittyy siihen, että kyseessä on omakustanne. Voivatko asiat olla oikeasti näin pahasti päin persettä, ettei Lodgerin tasoiselle bändille löydy kustantajaa?

On ilo huomata, että Lodger on kahden loistavan videobiisin (toinen on hilpeästi nimetty I Love Death) jatkeeksi saanut purkkiin useita ensiluokkaisia kappaleita. Bändin luoma musiikki on vaivattoman kuuloista ja rentoa, eikä siihen ole liikaa tungettu omien suosikkilevyjen painolastia. Toisin sanoen, Lodger ei joko jää vilpistään kiinni tai se ei sitä harrasta. Bändi ei myöskään pidättäydy vain yhdessä tyylissä, vaan ilmaisua on venytetty kattamaan kaikkea When I Was Sixin jykevän särörokin ja Two Smiles Is A Long Walkin ajattoman popin välille. Hi-Fi High Lights Down Low onkin kuin viaton katsaus länsimaiseen kitararokkiin viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta. Ei ehkä kovin syvällinen sellainen, mutta erittäin hyvin balanssissa oleva.

Vokalisti T. Merilän vähäeleinen laulutapa ei hienouksia esittele, mutta sopii bändin tyyliin vallan mainiosti. Vauhdikkaammissa ja vaativammissa biiseissä (Fickle ja Bad Place To Earn A Living) miehen ääni liikkuu jo aivan äärirajoilla ja varsinkin jälkimmäisen vaikeissa nostoissa tulee ongelmia. Tämä on kuitenkin vain pieni kauneusvirhe eheällä ja harvinaisen kypsällä debyytillä. Takuuvarmasti yksi vuoden parhaimpia kotimaisia levytyksiä. 

Lisää luettavaa