NT’S WHITE TRASH: Mourning Becomes Electric

Arvio julkaistu Soundissa 5/2011.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.

1990-luvun lopulla Englannista Suomeen muuttanut Nick Triani on luonut ansiokasta uraa sekä tuottajana että muusikkona. Muiden muassa Apulantaa, Giant Robotia, Mummypowderia ja Astrid Swania tuottaneen Trianin Treeball-yhtye julkaisi lyhyehkön ajan sisällä peräti neljä albumia.

Arvio

NT’S WHITE TRASH
Mourning Becomes Electric
Stupido

1990-luvun lopulla Englannista Suomeen muuttanut Nick Triani on luonut ansiokasta uraa sekä tuottajana että muusikkona. Muiden muassa Apulantaa, Giant Robotia, Mummypowderia ja Astrid Swania tuottaneen Trianin Treeball-yhtye julkaisi lyhyehkön ajan sisällä peräti neljä albumia.

Vasta vajaan kahden vuoden ikäisessä NT’s White Trashissä Nick Triani antaa itselleen luvan irrotella Treeballia suorasukaisemmin. Levyllä soittokumppaneina ovat Mummypowderin ja Treeballin Janne Lehtinen ja ennen muuta Kauko Röyhkän kanssa kunnostautunut mestarirumpali Heikki Tikka.

Pitkän ajan kuluessa mutta silti vain kahdeksassa päivässä työstetty Mourning Becomes Electric on miellyttävän karhea ja konstailematon rocklevy. Vaikka albumin käynnistävän Rok Youn bluesrockinen poljento hieman hämääkin, niin otsikollaan biisi kertoo kiteytetysti, mistä NT’s White Trashissä on kyse. Luotisuoraan etenevä You & Me alleviivaa omalta osaltaan levyn rempseää olemusta.

NT’s White Trashin debyytti on spontaanin kuuloisesti biisejään roiskiva kokonaisuus, jollaisia on näihin saakka totuttu kuulemaan lähinnä Pixies-veteraani Black Francisin toimesta.

Lisää luettavaa